Päärakennus on rakennettu laskevan rinteen päälle. Kaksikerroksisen hirsirunkoista "Harmaa" - päärakennusta rakennettiin 1806-10. Empiretyyliset piirustukset laati todennäköisesti turkulainen J.G.Sacklén. Rakennuksesa on 13 huonetta ja keittiöosasto. Luoteispäätyä jatkettiin myöhemmin yksikerroksisella keittiösiivellä, joka korvattiin v. 1918 Birger Federleyn suunnitelman mukaisella siivellä. Päärakennus oli pitkään vuoraamatta ja maalamatta. Päärakennuksen ympärillä on laaja koristepuutarha.

Pihaa rajaavat entinen pakari-väentupa ja vaunuliiteri, jotka on rakennettu 1920 -luvulla vuoraamattomina hirsirakennuksina. Pakari on muutettu myöhemmin isäntäväen asuinrakennukseksi, jolloin se lienee saanut kattokaavelin yläkerran tilojen valaisemikseksi ja laajan avokuistin. Hirispinta on maalattu punamullalla ja ikkunakehyksen ovat valkoiset.

Pääpihan pohjoispuolella on viljamakasiini ja entinen puutarhurin asunto. Lähempänä Teiskonlahtea on kaksiosainen sauna. Kaikki ovat 1920 -luvulta, punamullalla maalattuja valkoisin listoin. Päärakennuksen ja rannan väliin on rakennettu tiettävästi v. 1916 vuorattu leikkimökki, jonka suunnittelija on Birger Federley.

Karjapihan merkittävimmät rakennukset ovat navetta ja talli, jotka on rakennettu 1800 -luvun lopulla. Nekin hirsipintaisia ja punamullalla maalattuja. Kartanon länsipuolella Teiskonlahden rannalla on suuri puuhuvila, jota kutsutaan Annilaksi. Se on rakennettu 1800 -luvun loppupuolella.

Teiskolan kylässä v. 1540 kaksi Teisko -nimistä tilaa sekä Salo ja Mustaniemi, jotka kaikki liitettiin 1600 -luvun lopulla Teiskolan kartanoksi. Kartanolla oli useita omistajia, kunnes 1792 luutnantti Johan Tammelander osti tilan omakseen. Kartano on ollut saman suvun omistuksessa nykypäivään asti. 1820 -luvulla tilaan on liitetty augmentti Padustaipaleen Poukka. Kartano on perustettu 1663. Teiskolan kartanolla oli kahdeksan kartanoa 1800 -luvulla. 1880 -luvulta lähtien kartano oli lähinnä karjatila, kunnes 1900 -luvun alussa tilalla alkoi karjanjalostus. Vuonna 1885 kartanon metsille tehtiin ensimmäinen metsänhoitosuunnitelma.

Teiskolan kartanon isäntä Axel Tammelander valokuvasi kartanon elämää ja työntekoa, lisäksi pihapiiriä, kartanoon liittyviä henkilöitä sekä näkymiä Tampereelta. Tammelanderin kuva-arkisto luovutettiin 1990 -luvulla Vapriikin kuva-arkistoon.

Kartanon päärakennuksessa on kuvattu monia elokuvia esimerkiksi Täällä Pohjantähden alla (2008).

Kuva-arkisto, Vapriikki. Kartanon mailla Axel Tammelanderin valokuvia Teiskosta: http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/index.htm Käyty 19.6.2014.

Somero Sirkku, 2013. Ulkomaille Teiskoon. Teisko-seura ry, Tampereen kaupunki, Tampere.