Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistö on hyvin hoidettu ja asuinrakennus pihapiireineen on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä. Asuinrakennuksen alkuperäisyys aste on heikentynyt hieman katemateriaalin ja alkuperäisten ovien vaihdon myötä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen tontti (1385,7m2) on suorakaiteen muotoinen, siten että sen lyhyt kaakkoispääty rajoittuu Karhunkatuun ja kaartuu aavistuksen katulinjan mukaisesti. Tontilla on yksi katuliittymä Karhunkadulle. Liittymäkohdassa on aukko orapihlaja-aidassa sekä nelikulmaisesta metallitangosta hitsattu ja ruskeaksi maalattu kaksiosainen portti. Portinpylväät ovat metalliset ja niiden päissä on metallipallot. Portti pylväineen on arviolta 1970-luvulta. Kadulta tontille johtaa hiekkapintainen ajotie.

Tontin pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Polut on päällystetty liuskekivilaatoin. Tonttia rajaa kadun puolelta kaakosta orapihlaja-aita ja luoteesta muovipintainen metalliverkkoaita. Koillis- ja lounaisrajalla ei ole aitaa, vain joitakin harvoja pensaita ja puita, kuten kaikilla tonttien välirajoilla koko korttelissa 849 Karhunkatu 17:a lukuunottamatta.

Erittäin vehreällä ja runsaslajisella tontilla kasvaa mm. vanhoja omenapuita, luumupuu, sireeni- ja marjapensaita, ruusuja ja perennoja. Puista mainittakoon suuret pylväskatajat, koivut, kuuset sekä tontin lounaissivulla kasvavat valtavat riippapihlajat. Pääosa lajeista on perinteistä 1950-luvun puutahoille tyypillistä kasvillisuutta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten luoteis-kaakkosuuntaisesti etäällä Karhunkadun reunasta. Asuinrakennuksen pohjoispuolella puutarhassa on lisäksi kevytrakenteinen lasikasvihuone.

Kissanmaan kortteli 849 on ns. virkamiesten rivi. Korttelin tontit oli varattu ensisijaisesti kaupungin virkamiehille. Moni kiinteistöjen alkuperäisistä omistajista oli myös henkilökohtaisesti osallistunut Kissanmaan kaavoitukseen tai rakennusten suunnitteluun. Muusta Kissanmaasta poiketen kortelia eivät koskeneet samat rakennusten sijoittelua, kattokaltevuutta ja räystäskorkeutta sääntelevät säännöt. Talot sai rakentaa vapaammin omien suunnitelmien mukaisesti.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Tommi Pyy, joka on vastannut yhteesä 3 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistön ensimmäinen omistaja ja asukas oli kaupungin rakennustarkastaja Allan Aalto perheineen. Nykyiset asukkaat Mikael ja Alice Ojala ovat talon toiset omistajat. He muuttivat taloon vuonna 1966.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: koillisessa, kaakossa, lounassa ja lännessä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja, etelässä on kaksikerroksinen rivitalo ja pohjoispuolella on Teiskontietä reunustava puistoalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Mikael ja Alice Ojala

Pauli Lehtinen