rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Asuinrakennus on alueen varhaisen vaiheen tyypillinen puolitoistakerroksinen kellarillinen yhden perheen talo. Kiinteistö kokonaisuudessaan on hyvin hoidettu ja säilyttänyt kiitettävästi alkuperäisen ilmeensä niin pihapiirin kuin asuinrakennuksen osalta.

Kiinteistö sijaitsee koillis-lounaissuuntaisesti Näädänkadun varrella. Pinta-alaltaan (1231.8 m2) se on lähitontteja suurempi ja muodoltaan pitkänomainen siten, että sen koilliskulma on viistetty. Katuliittymä tontille on sen luoteiskulmassa, muutoin tonttia reunustaa kaikilla sivuilla orapihlaja-aita. Kadulta tontin pohjoissivun keskivaiheilla sijaitsevalle autotallille johtaa käytävä, joka on päällystetty 2000-luvun alussa kivimurskalla. Muilta osin maastoltaan hieman länttä kohti viettävä tontti on nurmella. Tontin itäpäässä kasvaa iäkkäitä omenapuita lisäksi kirsikkapuita, marja- ja syreenipensaita. Takapihalla on myös lipputanko. Tontin eteläsivustalla kasvaa koivu ja hopeakuusi.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti sen länsipäässä lähellä katuvartta. Lisäksi tontin pohjoissivulla, asuinrakennuksen koillispuolella on kirkkaanvihreä, materiaaliltaan peltinen autotalli, joka haastateltavan kertoman mukaan on hankittu valmiina 1970-luvulla.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Orvo Leiniö, joka on vastannut yhteensä 8 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistöä on alusta alkaen asuttanut sen nykyinen haltija, joka on myös itse rakentanut tontilla olevan asuinrakennuksen.

Pauligilla edustajana toimineen Åke Kvickin puolison Eevan isä oli vuokrannut kaupungilta viljelypalstan, jolla kasvatti perunaa ja muita juurikasveja. Kun viljelypalstat kaavoituksen jälkeen tulivat vuokrattaviksi omakotirakentamiseen, Åke ja Eeva Kvick vuokrasivat ko. tontin. Koska heillä kertomansa mukaan oli kiire hankkia piirustukset asuinrakennusta varten, he käyttivät samoja Orvo Leiniön piirustuksia kuin lähitonteillakin oli käytetty. Rakentamisen he aloittivat keväällä 1952 ja samana vuonna joulukuussa muuttivat keskeneräiseen taloon Härmälästä, jossa olivat olleet vuokralla omakotitalon yläkerrassa.

Åke Kvick rakensi taloa itse apunaan vaimon sukulaisia, ainoastaan sähkö- ja maalaustyöt teetettiin vieraalla. Määräysten mukaisesti ullakkokerrokseen tehtiin vuokralaisasunto, 1h + k. Asuntoon johti portaat suoraan kuistilta. Kertojan mukaan viimeksi vuokralaisia on ollut n. 10 vuotta sitten.

Kohteen lähitonteilla on iältään ja mittasuhteiltaan samankaltaista rakennuskantaa.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Åke ja Eeva Kvick