Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kohde on kohtalaisen hyvin hoidettu. Kokonaisuuden alkuperäisastetta alentavat asuinrakennuksen uusitut, alkuperäiseen tyyliin sopimattomat ikkunat ja pääovi. Asuinrakennuksessa on säilynyt kuitenkin paljon alkuperäisiä rakennusosia, vaikkakin ne saattavat olla vaarassa hävitä tulevien korjaustoimenpiteiden myötä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen tontti on suorakaiteen muotoinen ja sen lyhyt kaakkoispääty rajoittuu Karhunkatuun. Katuliittymä Karhunkadulle on tontin kaakkoiskulmassa ja se on yhteinen viereisen kiinteistön, Karhunkatu 5:n kanssa. Liittymäkohdassa on aukko orapihlaja-aidassa ja tontille johtaa hiekkapintainen ajotie.

Tontin pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Sisäänkäynnin edusta ja polut on laatoitettu liuskekivin. Tonttia rajaa kadun puolelta orapihlaja-aita, luoteisrajalla on valkoiseksi maalattu lauta-aita sekä nuoria aroniapensaita. Osalle tontin lounaisrajaa on hiljattain istutettu aroniapensaita. Koillisrajalla ei ole aitaa, vain joitakin harvoja pensaita ja puita, kuten kaikilla tonttien välirajoilla koko korttelissa 849 Karhunkatu 17:a lukuunottamatta.

Tontilla kasvaa lähellä kadun reunaa muutamia suuria kuusia ja taaempana koivuja ja isokokoinen pihlaja. Asuinrakennuksen eteläpuolella kasvavaa suuri tammi jonka kiinteistön ensimmäinen omistaja Aaro Alapeuso sai 60-vuotislahjaksi työkavereiltaan. Lisäksi tontilla on marjapensaita, sireenipensaita sekä jasmiinia ja joitain perennoja. Todennäköisesti 2000-luvulla pihaan on lisätty autonlämmitystolppa.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten luoteis-kaakkosuuntaisesti etäällä kadusta, lähellä tontin luoteispäätyä.

Kissanmaan kortteli 849 on ns. virkamiesten rivi. Korttelin tontit oli varattu ensisijaisesti kaupungin virkamiehille. Moni kiinteistöjen alkuperäisistä omistajista oli myös henkilökohtaisesti osallistunut Kissanmaan kaavoitukseen tai rakennusten suunnitteluun. Muusta Kissanmaasta poiketen kortelia eivät koskeneet samat rakennusten sijoittelua, kattokaltevuutta ja räystäskorkeutta sääntelevät säännöt. Talot sai rakentaa vapaammin omien suunnitelmien mukaisesti.

Kiinteistön ensimmäinen asukas oli rakennuslupapiirrustuksetkin signeerannut Aaro Alapeuso perheineen. Alapeuso oli kaupungin asemakaava-arkkitehti ja vastasi mm. Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan suunnittelusta vuonna 1951. Alapeuso perheineen ei asunut talossa kauan, mutta talo säilyi kuitenkin suvulla. Nykyiset asukkaat, nuorehko perhe Helsinginseudulta, ovat asuneet talossa joitain vuosia ja ovat todennäköisesti talon kolmannet tai neljännet asukkaat.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: itäpuolella on mittasuhteiltaan kohdetta hieman suurempi omakotitalo, kaakossa on kaksikerroksinen rivitalo, eteläpuolella paritalo, luoteispuolella on Kissanmaan koulu ja pohjoisessa Teiskontietä reunustava puistoalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Pauli Lehtinen.