rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Huvilarakennus Pyhäjärven rannalla 1900-luvun alkupuolelta. Säilynyt hyvin vanhassa asussaan. Yhteys Pyhäjärveen säilynyt.

Kivirannan kiinteistö on Pyhäjärven rannalla, lähellä Turrin omakotialuetta. Kivirannan omisti aiemmin Tampereen NNKY. Tontilla oli neljä rakennusta. Huvilarakennus on 1900-luvun alkuvuosilta. Palvelusväen asunto v. xxxx. Lisäksi oli lohkokivistä rakennettu maakellari. Sauna oli v. 1960, remontoitu v. 1999. Kurssirakennus oli v. 1983, sitä vuokrattiin yhdistyksen tilaisuuksien lisäksi kokouksiin, seminaareihin ja juhliin. Muut rakennukset purettiin 2010-luvun alussa, tontti jaettiin kahtia ja vain huvila säilyi.

Kivijalalle rakennettua huvilaa on laajennettu myöhemmin betoniperusteisella kuistilla ja poikkipäädyllä. Pohjakaava on vapaa. Sisäremonttia on tehty 1980-luvulla. Sisätilat osin säilyneet mm. jugend uunit. Yläkertaan on rakennettu huoneita ilmeisesti 1930-luvulla, jolloin rakennus toimi täysihoitolana.

Kiviranta on lohkottu Ollilan tilasta v.1926. Huvilan rakennutti rakennusmestari Koiso-Kanttila noin v. 1900. Ensimmäinen omistaja oli rautakauppias Lahtinen Tampereelta. Seuraava omistaja oli Verkatehtaan isännöitsijä M.P. Lampén, joka perheineen asui kesäisin huvilalla. Hänen aikan tontti lohkottiin Ollilasta. Seuraava omistaja oli Pispan talon tytär, Laina Pispa, joka piti huvilassa täysihoitolaa. Vuonna 1938 hänen sanotaan lähteneen Kaliforniaan tienaamaan rahaa Kivirannan saunaa varten. Vuotta myöhemmin syttynyt II maailmansota muutti suunnitelmia. Laina Pispa jäi Kaliforniaan.

Tampereen NNKY etsi kesänviettopaikkaa jäsenilleen vuonna 1960. Kivirannan löysi opettajatar Kaarina Nieminen. Asiaa tiedusteltiin Laina Pispalta ja kaupat tehtiin jo v. 1960. Rantasaunan rakentamisen jälkeen Kivirannassa pidettiin kesäisin mm. rippikoululeirejä, lasten ja aikuisten kesäleiritoimintaa. Uusi kurssirakennus valmistui v. 1983 ja siihen tuli lisäksi emännän asunto. Uusi rakennus nimettiin silloisen puheenjohtajan Ritva Tainion mukaan Ritvalaksi.

Samaan aikaan uudistettiin myös huvilarakennusta vuosisadan vaihteen hengessä. Rakennus myös nimettiin "löytäjänsä" mukaan villa Kaarinaksi.

Pyhäjärven rannalla, vehreä rinnetontti. Uusi kurssikeskus on sijoitettu lähelle vanhaa huvilaa. Rantaa on pengerretty. Itäpuolella on luonnontilaista metsää, länsipuolella on välittömästi Soljala -niminen huvilarakennus mahdollisesti 1920-luvulta.

Pihapiirin rakennettu ympäristö; lähinnä vanha päärakennus, palvelusväen rakennus tulisi säilyttää. Piha-alueen muutostöissä tulee huolehtia etteivät alueen ominaispiirteet kuten kasvillisuus, rakenteet ja yhteys järvelle, vaarannu.

Asemakaava 2013

Kiinteistörekisteri, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997.