Kutomo TR9 Seelanti rakennettiin vuonna 1865. Rakennus oli alun perin kolmikerroksinen, valkoiseksi rapattu ja tiilirunkoinen. Välipohjat olivat puusta ja pilarit valurautaa. Nimensä Seelanti sai ajankohtaisista puheenaiheista. Rakennusaikana Uusi-Seelannissa alkuperäiskansat sotivat englantilaisia siirtolaisia vastaan. Tehdasrakennus paloi koneineen tammikuussa 1869. Tehdas paloi toistamiseen uusine koneineen 1870. Seelanti ehti toimia kutomona kymmenisen vuotta, kunnes uusi kutomo Plevna valmistui (1877) ja Seelannista tuli kehräämö.

Vuonna 1927 rakennusta laajennettiin ja korotettiin nelikerroksiseksi. Julkisivut muutettiin samassa yhteydessä punatiilisiksi ja runkorakenne teräsbetoniseksi. Tehtaassa oli 1940-luvulta lähtien tasakatto harjakaton tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Alkuperäisestä tehtaasta on jäljellä lähinnä eteläjulkisivu ja länsipääty. Rakennukseen valmistui suuri tavarahissi itäpäätyyn vuonna 1985.

Nykyisin rakennus on Tampereen kaupungin omistuksessa. Siellä toimii Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän osasto. Kun oppilaitos rakennettiin 2000, Seelantiin toteutettiin mm. uusi porrashuone länsipäätyyn. Tasakatto muutettiin takaisin harjakatoksi, ja uudet ullakkotilat otettiin käyttöön. Uudistustöistä vastasi Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy.

TR9a

Vuonna 1852 rakennettiin TR2 pohjoispuoliseksi jatkeeksi värjäämö. Tehtaassa aloitti värjäämön lisäksi toimintansa maan ensimmäinen kemiallinen valkaisulaitos. Rakennukseen asennettiin rakennustyön yhteydessä Finlaysonin ensimmäinen turbiini 1852. Vuonna 1855 rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella. Voimalaitoksen rakentamisen (1926) jälkeen tehdyissä TR9:n laajojen muutostöiden yhteydessä rakennus uusittiin viisikerroksisena kokonaan pieniä ulkoseinäfragmentteja lukuun ottamatta.

Rakennus on nykyään teräsbetonirunkoinen. Vuonna 2000 peruskorjatuissa tiloissa toimivat Taiteen- ja viestinnän oppilaitos ja Grafiikanpaja Himmelblau.

Finlaysonin alue opas. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2009.

Kosunen, Lasse. Finlaysonin tehdasalue Tampereella. Rakennuskanta -historia ja tulevaisuus. 1994.

Niemelä, Jari. Tiilestä tehty Tampere. Punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna. Tampere-Seuran 110. Julkaisu. Tampere-seura 2006.

Tammerkoski ja kosken kaupunki. Mari Lind, Kimmo Anttila ja Antti Liuttunen. Tampereen museoiden julkaisuja 115. Tampere 2011

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi Kaavoitusyksikkö Tampere 1998.