Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kohde on hyvin hoidettu. Kiinteistön alkuperäisyys aste on hieman heikentynyt 1960-luvulla lisätyn parvekkeen ja 2000-luvulla tehtyjen remonttien myötä. Kuisti on kuitenkin säilynyt kauniisti alkuperäisessä asussaan.

Kiinteistön itä-länsisuuntainen, nelikulmainen (864,6 m2) tontti sijaitsee Karhunkadun varressa, siten että tontin itäpääty rajautuu Karhunkatuun. Tonttia rajaa kaikilta sivuilta orapihlaja-aita. Tontin eteläpuolella on Karhunkadulta Ahmankadulle johtava kevyenliikenteenväylä.

Tontilla on yksi katuliittymä Karhunkadulle. Liittymä on hiekkapintainen ajotie. Liittymäkohdassa on aukko orapihlaja-aidassa ja koristeelliset taivutetusta metalliputkesta valmistetut kolmiosaiset portit. Portit ovat alkuperäiset, mutta niihin on myöhemmin lisätty metalliverkkoa. Portit on maalattu ruskeiksi.

Maasto laskee loivasti kohti etelää, mutta tontin pinta on pengerretty tasaiseksi ja pääosin nurmea. Pääoven edusta on laatoitettu nelikulmaisilla betonilaatoilla. Rehevällä puutarhatontilla kasvaa isoja mäntyjä, vaahteroita, saarnia, vanhoja omenapuita, sireeniä, kärhöjä, perennoja sekä marjapensaita. Lisäksi tontilla on kaunis alkuperäinen betonista valettu vesiallas. Kasvillisuus on pääosin alkuperäistä 1950-luvun kasvillisuutta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti lähellä Karhunkadun reunaa.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Väinö Salmela, joka on vastannut yhteesä 13 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Alkuperäiset omistajat asuivat talossa 1970-luvulle asti.

Rakennus on kiinteistömuotoinen (Kiinteistö Oy Karhunkatu 40), asuntoja on kuitenkin vain yksi, samoin omistajia.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja, lisäksi itäpuolella sijaitsee Uudenkylän työväentalo Tapiola.