Kaukajärven kartanon alue sijaitsee Kaukaniemessä Kaukajärven rannalla. Alueen vieressä on Sonnivuori ja vastakkaisella rannalla Hikivuoren kupeessa on Haiharan kartano. Kaukajärven kartanolle johtaa Kangasalantieltä rauduskoivuista koostuva koivukuja. Koivukujan länsipuolella on rehevä niittyalue, johon on levinnyt puutarhalajistoa.

Kaukajärven kartanon rakennukset ovat purettu 1975-1985. Kartanonpuistossa on jäljellä kartanon päärakennuksen perustat, jotka hahmottuvat maastossa hyvin. Rakennuksen lounaispuolella on Georg Henrikssonin suunnitteleman huvimajan sokkeli. Päärakennuksesta loivasti länteen laskee symmetrisesti sommiteltu muotopuutarha keskiakseleineen ja kaarikäytävineen. Sisäänkäynnin edustan aukion ja pääkäytävän välissä on kolme porrasta. Käytävät ovat kasvaneet umpeen.

Muotopuutarhan ulkopuolella puutarha muuttuu puistometsäksi. Puistossa on päärakennukselle johtavan polun varrella sijaitsevat Grahnin suvulle tunnusomaiset eri kuusilajeista koostuvat sukupuuryhmät. Puistossa on kookasta puustoa. Päärakennuksen etelä- ja itäpuolella on luostaripuutarha-alue, jossa kasvaa kivikkokasvilajeja. Kalliopuutarhan kasvillisuudesta muistuttavat enää vuorimännyt ja jalokiurunkannukset.

Soinnivuoren näköalatornista muistuttaa tornin perustukset sekä päärakennuksen itäpuolella olevat portaat. Sonnivuoren koillispuolella on yhtenäinen navettarakennuksen perustus, joka on osin luonnonkiveä ja betonia. Navettarakennuksen perustuksien lähellä on myös havaittavissa kalustovajan peruskivet sekä asuin- ja vajarakennuksen perustukset.

Talouspihoilla olleiden rakennusten perustat ovat vielä havaittavissa. Ehyinä perustuksina erottuvat väentuvan ja vaja-/asuinrakennuksen länsipäädyssä sijainneen pehtorin asunnon sokkelirakenteet.

Lisäksi alueella on kartanon aikaiset Herrasväen ja Väen ranta, joita käytetään uimarantoina.

Bertel Grahn osti vuosien 1900 - 1914 aikana Hatanpäänkartanolle kuuluneita maita Kaukajärven ympäriltä ja muodosti Kaukajärven kartanon, josta tuli 1910 -luvulla Tampereen lähiympäristön suurin maatila. Bertel Grahnin isä oli Anselm Grahn, joka perusti Kaukajärven länsipäähän Haiharan kartanon.

Grahn nimesi 1905 tilan Kaukajärven kartanoksi. Tila keskittyi maanviljelykseen, karjanhoitoon, pienteollisuuteen. Kaukaniemeen Grahn rakennutti Torkel Nordmanin suunnitelmien mukaan vuonna 1905 valmistuneen hirsihuvilan. Rakennus oli salvottu pitkänurkille ja hirsien päissä koristeleikkaukset. Kivijalka muuraamattomista kivenlohkareista. Huvila oli yksikerroksinen ja siinä oli kolme huonetta. Huvilaa laajennettiin Nordmanin suunnitelmien mukaan 1906. Rakennusta korotettiin kaksikerroksiseksi ja perustus oli luonnonkiveä sekä tiiltä. Hirsiseinien salvos muuttui lyhytnurkkasalvokseksi ja kate oli satulakatto. 1909 valmistui Wivi Lönnin jugend-tyylisten suunnitelmien mukaan päärakennuksen muutos- ja laajennustyöt. Huvilan vanhaan osaan tehtiin muutoksia, kattorakenne muuttui nelilappeiseksi aumakatoksi ja ikkunoiden muoto sekä koko muuttui. Suurin muutos oli hirsihuvilan muuttuminen kivitaloksi niin, että hirsiseinän päälle kiinnitettiin puuristikko, jonka päälle rappaus tehtiin. Muuten päärakennuksessa säilytettiin aiemmin käytettyjä materiaaleja. Lönnin suunnitelmien mukaan rakennukseen varattiin tilaa näköalojen ihailuun. Päärakennuksen pohjoispuolelle tehtiin talvipuutarha, mutta siitä luovuttiin 1930 -luvulla kustannussyistä.

Vuonna 1948 tilan mailla oli 39 palovakuutettua rakennusta esimerkiksi päärakennus, asuinrakennus, kotieläintuotantolaitoksia, kasvinviljelyrakennuksia, mylly, sauna ja muita työtiloja.

Kartanon kukoistuskausi oli 1900-1939. Bertel Grahnin kuoleman jälkeen kartanon maita myytiin Tampereen kaupungille, joka vuokrasi alueen ja maat Saarioisille. Kartanonalueella oli Artekno Oy Filmipaino, joka keskittyi kangaspainoon sekä muovituotantoon. 1969 Artekno sai Hans Groopin suunnitteleman H - purjeveneen valmistusoikeudet. H-veneiden ensimmäiset venemuotit tehtiin Kaukajärvellä, kunnes tuotanto siirtyi Luopioisiin. Eero Aarnion lujitemuovista Pallo -tuolia valmistettiin 1960 -luvun lopulla Kaukajärven tehtaalla. Muovin tuottaminen loppui 1970 -luvun lopussa.

Kartanon päärakennus purettiin 1975 ja muu rakennuskanta 1975-1985. Päärakennuksen purkamisen syy oli huono kunto ja rappeutuminen.

Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu & Tampereen Infra - Vihersuunnittelu, 2013. Kaukajärven kartanoalueen viherympäristöselvitys 15.4.2013. Tampereen kaupunki, Tampere.

Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, 2013. Kaukajärven kartanoalueen kulttuurihistoriallinen selvitys. Luonnos. Tampereen kaupunki, Tampere.