Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Teiskon pappilan muuttamiselle majoitus- ja juhlapalvelukäyttöön. Suunniteltu toiminta sisältää mm. bed and breakfast -tyyppistä majoitustoimintaa, taiteilijaresidenssitoimintaa, pitopalvelu- ja juhlapalvelutoimintaa, kesäkahvilatoimintaa sekä työtilavuokraustoimintaa. Klassismia edustava pappilarakennus on valmistunut vuonna 1927, ja sen on suunnitellut Heikki Tiitolan rakennustoimisto. Pappila on toiminut leirikeskuksena v. 1982-1992 ja sen jälkeen jälleen asuintiloina. Viime vuodet pappila on ollut tyhjillään. Pappila kuuluu maisemallisten arvojensa osalta Teiskon-Asuntilan makunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja rakennetun ympäristön arvojen osalta se on osa Teiskolan valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Pappilan rakennusten kulttuurihistorialliset arvot ovat merkittäviä. Pappilasta on laadittu rakennushistoriaselvitys vuonna 2019. Selvityksen mukaan Teiskon pappila on ainutlaatuinen esimerkki kokonaisuutena säilyneestä maaseutupappilasta, joka noudattelee pelkistettyä ja hillittyä uusklassistista ulkomuotoa ja jossa arkkitehtuurin muutokset ovat olleet poikkeuksellisen vähäisiä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että poikkeamisluvan myöntäminen on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Pappila on ollut keskeinen osa alueensa kulttuurielämää, ja sillä on ollut merkittävä julkinen rooli. Suunnitellut uudet toiminnot jatkaisivat tätä perinnettä modernissa muodossa. Alustavien suunnitelmien mukaan uudet toiminnot olisivat sovitettavissa rakennuksen olemassa oleviin tiloihin niin, että niihin tarvittaisiin vain vähäisiä muutoksia. Hankkeen rakennuslupakuvat on lähetettävä Pirkanmaan maakuntamuseoon lausunnolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Teiskon pappilan muuttamiselle majoitus- ja juhlapalvelukäyttöön. Suunniteltu toiminta sisältää mm. bed and breakfast -tyyppistä majoitustoimintaa, taiteilijaresidenssitoimintaa, pitopalvelu- ja juhlapalvelutoimintaa, kesäkahvilatoimintaa sekä työtilavuokraustoimintaa. Klassismia edustava pappilarakennus on valmistunut vuonna 1927, ja sen on suunnitellut Heikki Tiitolan rakennustoimisto. Pappila on toiminut leirikeskuksena v. 1982-1992 ja sen jälkeen jälleen asuintiloina. Viime vuodet pappila on ollut tyhjillään. Pappila kuuluu maisemallisten arvojensa osalta Teiskon-Asuntilan makunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja rakennetun ympäristön arvojen osalta se on osa Teiskolan valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Pappilan rakennusten kulttuurihistorialliset arvot ovat merkittäviä. Pappilasta on laadittu rakennushistoriaselvitys vuonna 2019. Selvityksen mukaan Teiskon pappila on ainutlaatuinen esimerkki kokonaisuutena säilyneestä maaseutupappilasta, joka noudattelee pelkistettyä ja hillittyä uusklassistista ulkomuotoa ja jossa arkkitehtuurin muutokset ovat olleet poikkeuksellisen vähäisiä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että poikkeamisluvan myöntäminen on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Pappila on ollut keskeinen osa alueensa kulttuurielämää, ja sillä on ollut merkittävä julkinen rooli. Suunnitellut uudet toiminnot jatkaisivat tätä perinnettä modernissa muodossa. Alustavien suunnitelmien mukaan uudet toiminnot olisivat sovitettavissa rakennuksen olemassa oleviin tiloihin niin, että niihin tarvittaisiin vain vähäisiä muutoksia. Hankkeen rakennuslupakuvat on lähetettävä Pirkanmaan maakuntamuseoon lausunnolle.