Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistön alkuperäisyysaste on heikentynyt merkittävästi 1970-luvulla tehdyn laajennuksen ja 1990-2000-luvulla tehtyjen remonttien myötä. Laajennuksen myötä rakennuksen muoto on muuttunut ja ramonteissa valtaosa alkuperäisistä rakennusmateriaaleista on uusittu. Voimakas piharakentaminen ei sovi rakennuksen alkuperäiseen tyyliin. Kadulle näkyvät julkisivut ovat kuitenkin säilyttäneet pääosin alkuperäisen ilmeensä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen, suorakaiteen muotoinen (n. 1000 m2) tontti sijaitsee Sopulinkadun varrella, siten että tontin luoteispääty rajautuu Sopulinkatuun. Tonttia rajaa kahdelta sivulta orapihlaja-aita, osa lounaisrajasta on metalliverkkoaitaa ja kaakkoisraja erilaisia pensaita. Tontilla on kaksi katuliittymää Sopulinkadulle, asuinrakennuksen molemmista päädyistä. Liitymät ovat hiekkapintaisia ajoteitä.

Tontin pinta on jyrkkää rinnettä, joka laskee kaakkoon. Pääosa pinnasta on nurmea. Asuinrakennuksen takana on laajahkot betonitiililaatoitukset ja kestopuuterassi. Puutarhaa on pengerretty kestopuulla, luonnonkivillä ja betonitiilillä ja lisäksi on rakennettu kestopuuportaat. Kasvillisuutena puutarhatontilla on isoja koivuja, omena- ja kirsikkapuita, jalomäntyjä, jasmikepensaita, vadelmaa, tuoksuvatukkaa, ruusuja, marjapensaita ja perennoja. Tontin pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin moderneja.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti lähellä Sopulinkadun reunaa. Lisäksi tontilla on kevytrakenteinen puutarhavaja ja leikkimökki.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Aarne Säynäväjärvi, joka on vastannut yhteensä 5 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistön edellinen asukas speedway- ajaja Kalevi Lahtinen rakensi talon kaakkoissivun laajennuksen. Nykyiset asukkaat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 1991.

Kiinteistöllä on oma tontti. Tontti on Jankan tilan entisiä maita ja se on vuoteen 1947 asti kuulunut Messukylän Takahuhdin kylään. Alkuperäisen erotetun määräalan kiinteistörekisteritunnus oli 11:171.

Kohteen lähiympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia 1950-luvun lopun ja 1980-luvun omakotitaloja.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Jorma Mäkinen