Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti toukokuussa 2012 toisen maailmansodan muistomerkkien inventoinnin Pirkanmaalla. Inventointiprojekti sai alkunsa toukokuussa 2011, kun Aamulehti tiedusteli Pirkanmaan maakuntamuseolta, onko museolla rekisteriä jatkosotaan liittyvistä muistomerkeistä. Vuonna 2011 tuli jatkosodan syttymisestä kuluneeksi 70 vuotta, minkä vuoksi Aamulehti halusi julkaista listan Pirkanmaalla sijaitsevista jatkosodan muistomerkeistä. Koska maakuntamuseolla ei tuolloin tarvittavaa rekisteriä ollut, alkoi kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen kerätä tietoa muistomerkeistä Pirkanmaan sotaveteraaniyhdistyksiltä. Sähköpostin välityksellä kerätty tieto välitettiin Aamulehden toimitukseen, joka julkaisi listan jatkosodan muistomerkeistä lehdessä 12.6.2011. Aamulehden julkaisema lista oli kuitenkin varsin suppea, ja perustui yksinomaan veteraaniyhdistyksiltä saatuihin hajanaisiin tiedonantoihin. Veteraaniyhdistykset lähettivät tietoja kulttuuriympäristöyksikköön vielä Aamulehden muistomerkkilistan julkaisemisen jälkeenkin.

Maaliskuussa 2012 Pirkanmaan maakuntamuseossa päätettiin jatkaa muistomerkkien kartoittamista toteuttamalla systemaattinen toisen maailmansodan muistomerkkien inventointi Pirkanmaan alueella. Inventoinnin suorittajaksi määrättiin apulaistutkija, HuK Janne Rantanen kulttuuriympäristöyksiköstä. Inventoinnin esityöt tehtiin huhtikuussa 2012 ja kenttä- sekä jälkityöt, mukaanlukien raportin kirjoittaminen, toukokuussa 2012. Muistomerkkejä dokumentoitiin 52 kappaletta kuudentoista kunnan alueella (ks. liite 1). Yhteensä inventoinnin suorittamiseen kului noin 21 työpäivää, joista esityöpäiviä oli kolme, kenttätyöpäiviä yhdeksän ja jälkityöpäiviä yhdeksän. Inventoinnin kustannuksista vastasi Pirkanmaan maakuntamuseo.

Toiseen maailmansotaan, eli Suomen tapauksessa talvi-, jatko- ja Lapin sotaan, selkeästi liittyviä muistomerkkejä on Pirkanmaalla runsaasti. Lähes jokaisella hautausmaalla on muistomerkki vuosien 1939-1945 sodissa menehtyneille sankarivainajille, monella myös erillinen muistomerkki Karjalaan jääneille tai muualle haudatuille vainajille. Muun muassa kouluissa ja vanhoissa teollisuuslaitoksissa on Pro patria-/Isänmaan puolesta -muistotauluja, joissa on lueteltu kyseisiin yhteisöihin kuuluneitten sankarivainajien nimet. Tämänkaltaiset muistomerkit päätettiin jättää huomioimatta muistomerkki-inventoinnin ensimmäisessä vaiheessa, koska hautausmailla olevat muistomerkit dokumentoidaan hautausmaainventointien yhteydessä ja Pro patria -muistomerkkejä on liian paljon suoritetun inventoinnin rajallisten resurssien kannalta. Niin ikään venäläisten sotavankien hautapaikoille pystytetyt muistomerkit rajattiin pois inventoitavista kohteista.

Inventointi päätettiin kohdistaa varsinaisten talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikaisten tapahtumien ja toiminnan paikkojen muistoksi pystytettyihin muistomerkkeihin. Niihin lukeutuvat sotaanlähdön paikoille pystytetyt muistomerkit, puolustusvoimain Pirkanmaalla sijainneitten yksiköitten, kuten ilmatorjuntapatterien ja koulutuskeskusten, muistomerkit; ilmavoimien lentokoneitten putoamispaikoille asetetut muistolaatat, sotateollisuuden muistomerkit sekä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimipaikoille pystytetyt muistomerkit. Muutama näihin lukeutumaton muistomerkki dokumentoitiin sen vuoksi, että ne sijaitsivat dokumentoitavien muistomerkkien välittömässä läheisyydessä, ja olivat sen vuoksi helposti mukaan lisättävissä. Ajallinen rajaus on kaikkien inventoinnissa dokumentoitujen muistomerkkien osalta vv. 1939-1945, eli ajanjakso talvisodasta Lapin sotaan. Muistomerkkien pystyttämisajankohtaa ei sen sijaan pidetty relevanttina inventoinnin rajausta tehtäessä. Yllämainitun rajauksen kriteerit täyttäviä muistomerkkejä jäi epäilemättä inventoimatta, koska esityövaiheessa ei kyetty muodostamaan täydellisen kattavaa listaa Pirkanmaan toisen maaulmansodan muistomerkeistä.

Inventoinnin esityövaiheessa pyrittiin saamaan kokonaiskuva Pirkanmaalla sijaitsevista toisen maailmansodan muistomerkeistä kirjallisuuden, tiedonantojen ja internetsivustojen avulla. Lisäksi inventoijalla oli museoamanuenssi Marja-Liisa Linderin suosiollisella avustuksella mahdollisuus päästä tutustumaan Tampereen taidemuseon Patsastalkoot Pirkanmaalla -hankkeen yhteydessä kerättyyn aineistoon. Tämän jälkeen tehtiin tarkka rajaus, jonka avulla dokumentoitaviksi valitut kohteet saatiin listattua. Valikoituneitten muistomerkkien sijaintitiedot selvitettiin ja merkittiin peruskartoille ennen kenttätyövaihetta.

Inventoinnin kenttätyövaihe suoritettiin dokumentoimalla muistomerkit paikan päällä aikavälillä 2.5. – 15.5.2012. Paikalle kuljettiin autolla, polkupyörällä ja jalan. Muistomerkeistä kirjoitettiin sanallinen kuvaus, mitattiin ulkoiset mitat, kuvattiin Nikon CoolPix P80 -digitaalikameralla ja niiden sijainti mitattiin Garmin GPSmap 62s –paikantimella ETRS-TM35FIN -koordinaatteina. Muutamalla kohteella harjoitettiin paikallisten haastattelemista muistomerkkien metatietojen täydentämiseksi. Kaksi muistomerkkiä jäi kenttätyövaiheessa dokumentoimatta. Oriveden Asevarikko 1:n muistomerkille ei päästy, koska se sijaitsee nykyään yksityisellä tehdasalueella. Tampereen Sulkavuoren ilmatorjuntamuistomerkkiä ei löydetty käytäessä paikalla, eikä aikataulu antanut myöten etsiä sitä pidempään. On myös mahdollista, että Sulkavuoren muistomerkki on kokonaan tuhoutunut, sillä ympäristössä havaittiin runsaasti resentin toiminnan jälkiä.

Jälkityövaiheessa tiedot hankkeesta ja dokumentoiduista kohteista tallennettiin Tampereen museoiden Siiri -tietokantaan hanke- ja muistomerkki -osioihin. Esi- ja kenttätyövaiheessa selvittämättä jääneet muistomerkkien metatiedot pyrittiin selvittämään, mutta kaikkien kohteitten osalta siinä ei täysin onnistuttu. Erityisesti muistomerkkien suunnittelijoiden, pystyttäjien ja rahoittajien sekä paljastusajankohtien osalta jäi tietoja saamatta ennen tämän raportin valmistumista. Inventoinnin aikana otetut digitaaliset valokuvat luetteloitiin ja tallennettiin CD-levylle, jota säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön arkistossa. Osa kuvista tallennettiin KuvaSiiri -kuvatietokantaan diaarinumerolla KYY 100. Selkeyden vuoksi myös ne kuvat, joita ei tallennettu KuvaSiiriin alanumeroitiin samalle päänumerolle (liite 2). Inventoinnista kirjoitettiin tämä raportti, jossa selvitetään inventoinnin vaiheita ja esitetään inventoinnin tulokset. Raportin alkuperäiskappaletta säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön arkistossa.

Muistomerkkejä dokumentoitiin 52 kappaletta kuudentoista kunnan alueella.

Muistomerkkejä dokumentoitiin inventoinnin aikana 52 kappaletta yhteensä kuudentoista kunnan

alueella. Muistomerkeistä 23 oli sotaanlähdön muistomerkkejä tai veteraanimuistomerkkejä,

seitsemän vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen muistomerkkejä, seitsemän puolustusvoimain

yksiköitten ja laitosten muistomerkkejä, kymmenen pudonneiden ilmavoimain koneiden ja lentäjien

muistolaattoja, kolme ilmatorjunnan muistomerkkejä ja kaksi muuta muistomerkkiä. Inventoinnissa

havaittiin, että muistomerkkejä on paljastettu kattavasti, eri tahojen toimesta sodanaikaisten

tapahtumien, toimijoiden ja ihmisten muistoksi, vaikka Pirkanmaa sijaitsi suhteellisen kaukana

kaikista toisen maailmansodan rintamalinjoista. Muistomerkkejä paljastetaan yhä, vaikka

jatkosodan päättymisestä tulee kahden vuoden kuluttua kuluneeksi 70 vuotta. Uusin inventoinnissa

dokumentoitu muistomerkki, kurulaisten miesten jatkosotaan lähdön muistolaatta, on paljastettu

noin vuoden ennen inventoinnin suorittamista. Inventoidut muistomerkit ovat ulkoisilta

ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia, ja ne sijaitsevat mitä erilaisimmissa paikoissa, kaupunkien

keskustoista metsän uumeniin. Suurin osa kohteista sijaitsee kuitenkin helposti saavutettavissa

paikoissa taajama-alueilla. Muistomerkeissä yhdistyvät usein esteettiset, historialliset ja toisinaan

myös luonnon arvot. Sen vuoksi sotamuistomerkit soveltuvat varsin hyvin matkailu- ja

käyntikohteiksi.

Tiedonannot

Pekka Ekolan suullinen tiedonanto 9.5.2012 koskien Sotiin osallistuneiden Vilppulan miesten

-muistokiveä.

Hannu Riikosen sähköpostitiedonanto 23.5.2012 koskien Lempäälän Manttaalitaloa.

Seppo Satamon sähköpostitiedonanto 15.5.2012 koskien muistomerkkiä Valkeakoskella.

Timo Tulosmaan Tuija-Liisa Soiniselle vuonna 2011 välittämät sotaveteraaniyhdistysten

sähköpostitiedonannot.

Julkaisemattomat aineistot

Kaipiainen, Soila/Tampereen taidemuseo. Patsastalkoot Pirkanmaalla -projektin aineistot.

Internet

Aamulehti 12.6.2011. 70 vuotta jatkosodasta, kokosimme muistomerkit Pirkanmaalta.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194682912086/artikkeli/70+vuotta+jatkosodasta+ko

kosimme+muistomerkit+pirkanmaalta.html

Pirkanmaan reserviläispiiri ry. Pirkanmaan sotamuistomerkit. Sivustolla käyty viimeksi 31.5.2012.

http://www.kotiposti.net/~reservi/muistomerkit/

Tammenlehvän perinneliitto. Suomen sotamuistomerkit 1939-1945. Sivustolla käyty viimeksi

31.5.2012. http://www.sotamuistomerkit.fi/

Tampereen kaupunki/Tampereen nykytaiteen museo 2006. Tampereen julkiset veistokset ja

monumentit. Sivustolla käyty viimeksi 31.5.2012.

http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/

Tampereen kaupunki/Tampereen nykytaiteen museo 2006. Tampereen muistolaatat ja muut

muistomerkit. Sivustolla käyty viimeksi 31.5.2012.

http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/

Kirjallisuus

Horsma-aho, Olavi ja Taberman, Raili (toim.) 1997. Pitkin poikin Pirkkalaa. Gummerus Kirjapaino

Oy, Jyväskylä.

Kolu, Seppo; Laukkonen, Erkki ja Seppälä, Marja-Leena 2006. Koijärven, Kylmäkosken ja Urjalan

muistomerkit valokuvina. Arkkiset, Urjala.

Saramäki, Aarno ja Nieminen, Asko (toim.) 2009. Suomen ilmailuhistorian muistomerkit.

Lentovarikon kilta ry.

Tuomisto, Antero 1990. Sotiemme muistomerkit. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

88

Tuomisto, Antero 1998. Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotilasperinteen Seuran julkaisu n:o 1.