rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistön alkuperäisyysaste on hieman heikentynyt katemateriaalin vaihtamisen myötä. Muilta osin kauniisti alkuperäisessä asussaan säilynyt kiinteistö edustaa esimerkillisesti aikakautensa rakennusperinteitä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen, suorakaiteen muotoinen (1000 m2) tontti sijaitsee Sopulinkadun varrella, siten että tontin luoteispääty rajautuu Sopulinkatuun. Tonttia rajaa kaikilta sivuilta orapihlaja-aita, osa kaakkoisrajasta on aitaamatonta. Tontilla on kaksi katuliittymää Sopulinkadulle, asuinrakennuksen molemmista päädyistä. Liitymät ovat hiekkapintaisia ajoteitä.

Tontin pinta on jyrkkää rinnettä, joka laskee kaakkoon. Pääosa pinnasta on nurmea. Puutarhan pengerryksiä ja portaita on rakennettu vanhoista ratapölkyistä sekä betonista. Kasvillisuutena puutarhatontilla on mäntyjä, jalomäntyjä, vaahtera, terijoensalavia, mongolian vaahtera, vanhoja omena-, luumu- ja kirsikkapuita, sireeni- ja jasmikepensaita, villiviiniä, mansikkaa, marjapensaita ja perennoja. Tontin pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin alkuperäisiä.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti lähellä Sopulinkadun reunaa.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Aravahallinnon tarkastaja Olavi J. Hallanvaara, joka on vastannut yhteensä 16 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Rakennuslupariirrustusten mukaan kiinteistön ensimmäinen omistaja olisi ollut Lähdemäki.

Kiinteistöllä on oma tontti. Tontti on Jankan tilan entisiä maita ja se on vuoteen 1947 asti kuulunut Messukylän Takahuhdin kylään. Alkuperäisen erotetun määräalan kiinteistörekisteritunnus oli 11:172.

Kohteen lähiympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia 1950-luvun lopun ja 1980-luvun omakotitaloja.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.