rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistö on säilynyt kellarin autotallien ovien vaihtamista lukuun ottamatta lähes täysin alkuperäisessä asussaan. Asuinrakennus ilmentää esimerkillisellä tavalla aikakautensa rakennusperinnettä.

Kiinteistön itä-länsisuuntainen, suorakaiteen muotoinen (1079,7 m2) tontti sijaitsee Ansakadun varressa, siten että tontin länsipääty rajautuu Ansakatuun. Tonttia rajaa kolmelta sivulta orapihlaja-aita, itärajalla kasvaa vadelmaa. Tontilla on kaksi katuliittymää Ansakadulle. Ajotie takapihalle on hiekkapintainen ja polku kuistille on laatoitettu liuskekivillä.

Tontin pinta on loivaa rinnettä, joka laskee itään. Pääosa pinnasta on nurmea. Puutarhan polkuja on laatoitettu liuskekivillä. Kasvillisuutena puutarhatontilla on vanhoja omena-, kirsikka- ja luumupuita, mäntyjä, sireeniä, jasmikepensaita, norjanangervoja, villiviiniä, marjapensaita ja perennoja. Kasvillisuus ja tontin pinnat ovat pääosin alkuperäiset.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti lähellä Ansakadun reunaa.

Kiinteistö on säilynyt alkuperäisellä omistajasuvulla. Asuinrakennuksen ovat rakentaneet nykyisen omistajan vanhemmat. Perhe muutti valmistumassa olevaan taloon jouluna 1959. Yläkerran asunnoissa on ollut vuokralaisia epäsäännöllisesti aina 2000-luvun vaihteeseen asti.

Kiinteistöllä on oma tontti.

Kohteen lähiympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja. Itäpuolella on Ansakadun ja Sopulinkadun välinen luonnontilainen metsäalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Tuula Forsberg