rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. kiinteistö on kokonaisuudessaan hyvin hoidettu. Tehdyissä remonteissa on pyritty vaalimaan kiinteistön alkuperäistä ilmettä, mikä onkin säilynyt hyvin asuinrakennuksen uusituista ikkunoista ja katemateriaalista huolimatta.

Kiinteistön itä-länsisuuntainen, suorakaiteen muotoinen (968 m2) tontti sijaitsee Karhunkadun varressa, siten että tontin itäpääty rajautuu Karhunkatuun. Tonttia rajaa kaikilta sivuilta orapihlaja-aita. Tontilla on yksi katuliittymä Karhunkadulle. Liittymä on hiekkapintainen ajotie. Liittymäkohdassa on aukko orapihlaja-aidassa. Liittymässä on ollut joskus metalliportit, mutta ne on poistettu. Jäljellä on vain kiviset portinpylväät.

Maasto laskee kohti itää. Tontin pinta on pääosin nurmea. Kauniilla ja vehreällä puutarhatontilla kasvaa isoja terijoensalavia, vuorimäntyjä, vaahtera, pylväshaapa, mongolianvaahtera, angervoja, sireeniä, villiviiniä, perennoja, aronia- ja marjapensaita sekä vadelmaa. Kasvillisuus on sekoitus uudempaa ja alkuperäistä 1950-luvun kasvillisuutta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti etäällä Karhunkadun reunasta.

Kiinteistön ensimmäinen omistaja ja rakentaja oli kuorma-autoilija Verner Kokkonen. 1970-80-luvulla Kokkosen poika perheineen asui talon yläkerran vuokralaisasunnossa.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: pohjois- ja eteläpuolella on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja ja länsipuolella sijaitsee Hippoksen päiväkoti. Itäpuolella on Tapiolan puisto.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Lea Luoto