212309

TAMPERE

Mj-alueen ääripisteet.

0

n. 50 m (NW-SE) x 45 m, perusteena maaston topografia ja historiallinen kartta-analyysi.

0

Lähde sijaitsee Tahmelan kaupunginosassa, Lorisevanpuiston N-osassa, Pyhäjärven Hyhkynlahden rannasta 160 m NE, Tahmelan viertotiestä alle 20 m SW, rehevässä lehdossa Pispalanharjun juurella, sen SW-puolella, Pispalan kirkosta 0,6 km SE.

Rehevässä lehdossa sijaitseva sameavetinen lähde, jonka ympäri kulkee sorapintainen kävelytie. Lähteen mitat ovat n. 50 m (NW-SE) x 30 m. Tahmelan lähde on alkujaan esiintynyt asiakirjoissa nimillä "Isolähde" tai "Pispalan lähde" (Heiskanen 2006, 2). Perimätiedon mukaan se on ollut uhrilähde (Räty 1972, 13; Rajala 1995, 55).

V. 1870 lähteen länsi-/lounaispuolelle, laskuojan varrelle rakennettiin mylly, mutta vesivoima ei kuitenkaan riittänyt viljan jauhatukseen. Myös toinen, 1890-luvun myllyhanke epäonnistui. Puron voima riitti kuitenkin uuteen myllyrakennukseen perustetun pienen tilketehtaan ja myöhemmin naulatehtaan toimintaan. V. 1905 kokeiltiin myllyn vesirattaan käyttöä vesipumpun voimanlähteenä ja lähteeltä harjulle rakennettiin vesijohto. V. 1907 vesijohtolaitos siirtyi Pispalan Vesijohto-osuuskunnan omistukseen, jonka aikana vesipyörän voimasta siirryttiin höyryvoimaan ja sähköpumppuihin. Lähde jäi pois käytöstä 1960-luvun lopussa (Heiskanen 2006, 5-7, 12-13; Helenius 2001, 134-137).

Lähteen alkuperäinen laskuoja on todennäköisesti sijainnut nykyisen kaakkoispuolella (Heiskanen 2006, 7), mahdollisesti 10-20 m SE. Myllyistä ei ole säilynyt näkyviä rakenteita. Lähteen NE-puolella, rinteellä on näkyvissä 1900-luvun toimintaan liittyviä kivi- ja betonirakenteita (Heiskanen 2006, 13).

Pidetään voimassa nykyinen luokitus (luokka 2). Muinaisjäännöksen tarkempi rajaus, kulttuurikerrosten ja myllyrakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia (koekaivaus, maatutka- tms. prospektointi).

5 m karttaan merkitystä mj-rajasta.

Kohteet 9 (Susikolunpuisto, 1.ms linnoitus), 14 ja 16 (kivikautisia löytöpaikkoja).