rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kaikki pihapiirin rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen ulkoasunsa hienosti. Huvilan, rantasaunan ja ulkohuoneen muodostama pihapiiri edustaa 1950-luvulle tyypillistä rakentamista mallikkaasti ja tuo alueen huvilakulttuurista säilyneeseen kokonaisuuteen uuden aikatason. Pihapiirin ympäristö on myös säilynyt alkuperäisen kaltaisena. Järveltä katsottuna kohde on maisemallisesti keskeisellä paikalla.

Kohdenumero 2009 / 202

Kohde sijaitsee Rantakoivuntien ja Rantaniityntien väliin jäävässä kulmassa Pyhäjärven rannalla Naistenmatkanlahden itärannalla. Kiinteistöön kuuluu päärakennus, rantasauna ja ulkohuone.

Tontti on lohkottu 1950-luvun alussa Ollilan kantatilasta. Tontin osti tuolloin Lauri Järvinen, joka on haastatellun Lasse Tammisen äidin isä.

Hyvila on alunperin rakennettu vain kesäkäyttöön eikä siinä ole koskaan ollut tulisijaa. Huvilaa vuokrattiin kesäasukkaille 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa, kunnes vuonna 1959 kuolleen Lauri Järvisen perhe alkoi käyttää sitä vapaa-ajan asumiseen. Nykyiset omistajat ostivat kiinteistön vuonna 1972 ja sitä käytetään edelleen vapaa-ajan asumiseen.

Nykyisin tontilla olevista rakennuksista rantasauna on vanhin, se on rakennettu muutama vuosi aikaisemmin kuin itse huvila. Huvilan rakennusaika vuosien 1950-1952 vaiheilla. Nykyisillä omistajilla ei ole tarkempaa tietoa. Ulkohuone on palanut 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, muistitiedon mukaan palo sai alkunsa silloisen kesäasukkaan sisäkön savukkeesta. Ulkohuone on rakennettu uudestaan 60-luvulla. Itse hyvila ja rantasauna on joitain muutoksia lukuunottamatta säilyttäneet hyvin alkuperäisen ulkoasunsa.

Naapurikiinteistön saunamökki on ollut olemassa jo kun Rantaniityn rakennuksia alettiin rakentamaan.

Tonttia rajaa luontevasti tiet, vesistö ja maaston muodot. Huvilaon rakennettu Pyhäjärveen laskevaan rinteeseen siten, että järven puolella rakennuksessa on kolme kerrosta ja tien puolella kaksi. Saunarakennus puolestaan sijaitsee rinteen alla lähellä järveä. Alue on ollut veden alla ennen 1800-luvulla tapahtunutta Pyhäjärven pinnan laskemista. Ulkohuone sijaitsee asuinrakennuksen eteläpuolella, erillään varsinaisesta muokatusta tontista. Asuinrakennuksen edusta on tasattu ja tontille on tehty jonkun verran rinteen suuntaisia pengerryksiä. Asuinrakennuksen edustalla on istutuksia, marjapensaita ja koristekasveja. Lisäksi tontilla kasvaa puita, lähinnä koivuja. Rantakoivuntien suuntaisesta ja tontin etelä-pohjoisuuntaisella rajalle on istutettu pensaita ja koivuja rajan merkiksi.

Kohde on tutkimusalueella ainutlaatuinen esimerkki 1950-luvun rakennusperinteisesta huvilarakentamisesta ja tulisi säilyttää nykyisenlaisena ja mahdollisuuksien mukaan kokonaisuudessaan. Rakennuksiin tehtävissä korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää rakennusajankohdalle tyypillisiä ratkaisuja ja materiaaleja.

Osayleiskaava 1995

Ei asemakaavaa.

Lasse Tamminen 22.5.2009