rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen, useita asuntoja käsittänyt asuinrakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa 1910-20-luvuilla. Myöhempien muutosten vuoksi suurin osa asuinrakennuksen puuklassismin piirteistä on kadonnut. Vaatimaton, hyvin piirteensä säilyttänyt pieni piharakennus on 1920-luvulta. Pihan yleisilme on perinteinen.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Aivan Mäkikadun varressa katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun varressa, kadun pohjoispuolella, länteen viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alussa rakennetut asuin- ja piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tontti on ollut Simolan vuokratontti ja käsittänyt myös länsipuoliset Pulterinkadun mutkaan sijoittuvat tontit. Tontit on erotettu 1960-luvulla, jolloin 1945 asemakaavan mukaisesti suunniteltiin Mäkikadun kaartuvan nykyisen Pulterinkadun mukaisesti. Asuinrakennuksen varhaisin osa lienee rakennettu 1910-luvun lopussa. Nykymuotoonsa se on laajennettu 1920-luvulla. Piharakennus on todennäköisesti 1920-luvulta. Rakentajista ei ole säilynyt tietoa. 1930-luvulla asukkaana on ollut ainakin Lammisen perhe. 1950-luvulla taloa asuttivat taksimiehet Viljamaa ja Pynnönen perheineen. Viljamaat asuivat pääkerroksessa ja Pynnöset vintin asunnossa. 1970-2000-luvulla talo on ollut jaettuna kolmeksi vuokra-asunnoksi. 1990-luvulla omistajana oli Jukka Ahola. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön 2008 ja aloittaneet peruskorjauksen vanhaa ilmettä palauttaen.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut 1900-luvun loppu puolella melko voimakkaasti. Vanhat rakennukset on purettu ja korvattu uudisrakennuksilla lounaispuolella (1950-luvun moderni omakotitalo), pohjoispuolella (1950-luvun rapattu kerrostalo), koillisessa (2000-luvun kookas yhden perheen talo). Idässä ja etelässä ovat säilyneet 1900-luvun alkupuolen omakotitalotyyppiset talot. Eteläpuolella on lisäksi pieni parkkapaikka, josta on purettu Fagerströmmin vuokratalo.

Tontti on aitaamaton ja siellä kasvaa muutamia koivuja, vaahteraa, sireeniä sekä vanhoja perennoja, kuten pioneja. Piha on pääasiassa nurmea. Pihaa on pengerretty pulterikivillä. Ajoliittymä ja polut ovat hiekkapintaisia. Pihan jäsentely, pinnat ja ksvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.5.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 171.

- TTKK:n 1970-luvun rakennusinventointi: Kalle Nurminen.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistajat ja naapurit