Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Hyvin hoidetun kiinteistön alkuperäisyysaste on hieman heikentynyt 2000-luvulla tehtyjen remonttien myötä, joissa mm. pihaa on laatoitettu ja asuinrakennuksen katemateriaali vaihdettu. Muilta osin kohde edustaa kauniisti aikakautensa rakennusperinteitä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen, suorakaiteen muotoinen (1000 m2) tontti sijaitsee Sopulinkadun varressa, siten että tontin kaakkoispääty rajautuu Sopulinkatuun. Tonttia rajaa kaikilta sivulta orapihlaja-aita. Tontilla on kaksi katuliittymää Sopulinkadulle. Liittymät ovat hiekkapintaisia ajoteitä. Lisäksi tontilta on puuportilla suljettava polku luoteispuolen metsään.

Tontin pinta on loivaa rinnettä, joka laskee kaakkoon. Pääosa pinnasta on nurmea. Talon luoteisivu ja kuistin edusta sekä tontin eteläkulma on lähiaikoina laatoitettu modernisti betonitiilillä. Kasvillisuutena puutarhatontilla on jalokuusi, jalomänty, vanhoja omena- ja luumupuita, koristeomenapuu, nuori tammi, sireeniä, norjanangervoja, vadelmaa, marjapensaita, alppiruusu ja perennoja. Kasvillisuus on pääasiassa alkuperäistä, mutta tontin pinnat vaikuttavat laatoituksen vuoksi moderneilta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti etäällä Sopulinkadun reunasta.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Väinö Salmela, joka on vastannut yhteesä 13 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistöllä on oma tontti.

Kohteen lähiympäristössä on pääasiassa mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja. Kaakkoispuolella on kaksikerroksinen 1950-60-luvun pienkerrostalo. Luoteispuolella on Ansakadun ja Sopulinkadun välinen luonnontilainen metsäalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.