Haikan maarekisterikylä tunnetaan 1500-luvulta, jolloin kylässä oli kaksi taloa, Ippinen ja Liuha. Talot sijaitsivat Pyhäjärveen pistävällä Haikanniemenä nykyisin tunnetulla niemellä. Majuri Nils Pfaler perusti 1697 Haikan rusthollin, johon Ippinen ja Liuha liitettiin. Rusthollin rakennukset sijaitsivat tällöin Haikanniemen tyvessä, lähellä rantaa. Avioliiton kautta omistajaksi tuli kapteeni Henrik Spåre vuonna 1757. Asutusta ympäröivät laajat rantaan viettävät peltoaukeat ja niiden takana, metsäselänteen reunalla, niityt. Hänen kuolemansa jälkeen v. 1785 Henrikin poika Karl Gustav rakennutti uuden päärakennuksen ja siirrätti tilan muut rakennukset vanhan asuinpaikan kaakkoispuolelle, nykyisin puistona olevalle alueelle. Vanhan asuintontin paikka on suurelta osin rakennettu.

Lentokonetehdas siirrettiin Santahaminasta Härmälään 1930-luvun puolessa välissä. Työntekijöiden asuntopulaa helpottamaan valtio hankki asutustarkoitukseen Haikan kartanon länsipuolella olevan alueen. Rakennussuunnitelmat tehtiin maatalousministeriön asutusasiainosastolla vuonna 1938 ja kunnassa kaava hyväksyttiin 1939. Asuinalue rakennettiin etupäässä 1940-luvulla.

Killon alue synty liittyy Valtion metallitehtaan Tampereen tehtaiden kasvuun sotien jälkeen. Ensimmäisten rakennusten työt alkoivat v. 1947. Jo 1950-luvun alussa tehdas lähestyi kuntaa kirjeellä, joka koski alueen laajennusta. Killon omakotialueen laajennus pohjoiseen hyväksyttiin v. 1952.

Kartanon itäpuolelle kaavoitettiin 1960-luvulla Loukonlahden kerrostaloalue, joka sijoittui etupäässä metsäalueille. Tiiviin rakentamisen vastapainoksi ympäristöön jäi metsä- ja peltomaisemaa.

Haikan kylä sijaitsee Pirkkalan keskustan itäpuolella. Asutuksen painopiste, Haikka, Killo ja Loukonlahti ovat lähellä Pyhäjärven rantaa. Näiden välissä ja rannoilla on säilynyt myös peltomaisemaa. Kylän alueet ulottuvat pitkälle etelään, joka on etupäässä mäkien ja soiden rytmittämää metsämaastoa. Laajan metsäaluuen ainoa asutus on entinen Haikan kartanon torppa, nimeltään Korpi.

Haikan kulttuurimaisema, joka on rakentunut entisen Haikan kartanon ympäristöön, koostuu eri tyypisistä ja selkeästi toisistaan erottuvista, suunnitelmallisesti 1930-, 1950- ja 1970-luvulla rakennetuista Haikan, Killon ja Loukonlahden asuinalueista. Kartanon rakennusten ja puiston jäänteiden lisäksi vanhempaa asutusta on säilynyt vanhan raitin varrella nykyisessä Ylä-Haikassa.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Kuninkaan kartasto 1776-1805, julk. SKS, Tampere 1989. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julk. B 174, Tampereen seutukaavaliitto, 3 painos, Tampere 1990.

Arkistolähteet: Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Isojakokartat, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.