Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävien Kalevan kaupunginosan ja Kalevankankaan hautausmaan läheisyyteen, mutta itse suunnittelualue on 1900-luvun puolivälin jälkeisen pienteollisuuden ja kaupan kaupunkiympäristöä. Oman leimansa alueelle antaa maisemaa rajaava Kalevanharju. Alueelta laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys toteaa Sammonkatu 64:n omaavan arvoa hyvänä oman aikansa rakennustavan edustajana. Lisäksi suunnitelma-alueella sijaitseva Prisma-keskus edustaa 1960-luvun autokaupunkiajattelua ja on yksi Tampereen ensimmäisistä automarketeista. Alueen tuoreessa osayleiskaavassa näiden kohteiden kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole huomioitu. Yleissuunnitelmassa Sammonkatu 64 osoitetaan purettavaksi ja Prisman kiinteistöä laajennetaan huomattavasti.
Kalevanrinteestä ollaan rakentamassa uutta asuin-, liike- ja toimitila-aluetta, jonka kaupunkikuvallinen ilme muuttuu voimakkaasti. Yleissuunnitelman esittämiin suurimpiin muutoksiin kuuluu Hervannan valtaväylän risteysalueen uudistaminen. Alueelle on suunniteltu erittäin suurikokoisia, matalia liikerakennusmassoja sekä neljätoistakerroksista maamerkkitornia. Uudisrakennukset nostavat esiin uuden liikennesuunnittelun luoman kehätien sisääntuloalueen. Uudisrakentamisen massat poikkeavat suuresti alueen vanhasta mittakaavasta. Erityisesti Prismakeskuksen valtava, matala kokonaisuus edustaa enemmän erillisten markettialueiden henkilöautoilun varaan perustuvaa ympäristöä kuin kaupunkimaista rakentamista, ja sen sovittaminen kaupunkikuvaan on hyvin haasteellista. Suunnitelmassa pienempiä liiketiloja osoitetaan Sammonkadun varteen, mikä toimii hyvällä tavalla jatkumona kadun liiketoiminnan perinteelle.
Yleissuunnitelma ohjaa alueelle runsaasti uutta rakentamista, mikä tekee kulttuuriympäristöarvojen huomioimisesta hyvin haastavaa. Tämänhetkisen yleissuunnitelman mukaisesti toteutettuna alueelle ei leviä Kalevan vanhoille asuinalueille tyypillinen väljä ja vehreä, laajojen viheralueiden leimaama ympäristö. Kalevankankaan harju on alueen maisemalle merkittävä tekijä, ja harjualueella on myös erityistä historiallista merkitystä harjua kulkeneen vanhan tielinjan ja alueen muinaisjäännösten ansiosta. Suunnittelualueen harjua reunustavat osat on osittain rakennettu jo 90-luvulla. Näiden korkeiden asuin- ja liikerakennusten suunnittelussa harjun ja suunnittelualueen yhteyttä ei ole huomioitu parhaalla mahdollisella tavalla. Yleissuunnitelmassa esimerkiksi Kalevan Ahjon alueelle harjun reunalle on suunniteltu enimmillään kuusikerroksista rakentamista ja korttelin 2 rakennukset katkaisevat uuden asuinalueen ja harjun maisemallista yhteyttä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaakin, että suunnitelma-alueen sovittamiseen nykyiseen ympäristöön on kiinnitetty huomiota alueen pohjoispuolella, mutta alueen eteläpuolella suunnitelmaa tulee tältä osin vielä kehittää.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa lisäksi, että suunnittelualue rajoittuu lounaassa Kalevankankaan muinaisjäännösalueeseen (mj.tunnus 1000020982). Kyseessä on historiallinen taistelupaikka, jolla 28.3.1918 käyty ”Kiirastorstain suurtaistelu” oli verisin koko Tampereen valtauksessa ja sisällissodan suurimpia taisteluja. Alueella on lisäksi todettu elinkeinohistoriaan liittyviä maarakenteita. Muinaisjäännösalue on merkitty Kalevanrinteen osayleiskaavaan sm-1 –rajauksena. Yleissuunnitelmaan merkityn Kalevan Ahjo –korttelin länsikulma ulottuu sm-alueelle. Suunnitelma on siten ristiriidassa muinaismuistolain 1 §:n sekä yleiskaavan kanssa ja tulee korjata tältä osin. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 4 §). Kiinteän muinaisjäännöksen ympärille on siten jätettävä riittävä rakentamaton alue.
Maankäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kiinteän muinaisjäännöksen ympäristö osana arkeologista perintöä. Kalevankankaan taistelupaikan asema osana ympäröivää maisemaa ja sen historiaa tulee säilyttää ymmärrettävänä. Harjun juurelle, sm-alueen viereen voidaan hyväksyä vain hyvin maltillista, riittävän väljää ja matalaa uudisrakentamista. Kalevan Ahjon alueelle suunnitellun uudisrakentamisen volyymi ja korkeus ovat ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa.