Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue sijoittuu Kalevankankaan harjun kupeeseen rajoittuen harjun pohjoisosaan. Harjua myöten on kulkenut valtakunnalisestikin merkittävä kulkureitti satojen vuosien ajan ja lisäksi eri puolilta harjua tunnetaan elinkeino- ja sotahistoriallisia muinaisjäännöksiä. Kalevankankaan harjulla on myös erityisiä maisemallisia arvoja, ja se on ehdolla valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Valtioneuvosto ei ole vielä vahvistanut valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointia, joten alue on merkitty voimassa olevassa maakuntakaavassa maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaksi alueeksi. Kaavan lähivaikutusalue sijoittuu osittain Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävään rakennetuun kulttuuriympäristöön. Nämä kulttuuriympäristön arvot on tuotu esille asianmukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Kalevanrinteen alueelta on laadittu yleiskaavaa varten rakennusinventointi, jossa on huomioitu asemakaava-alueen rakennuksista Takojankatu 2 ja 4. Takojankatu 2 on rakennettu kirjapainoksi 1955 ja Takojankatu 4 metalliteollisuuden tehdasrakennukseksi 1963. Molempia rakennuksia on laajennettu. Inventoinnissa rakennusten on todettu liittyvän kiinteästi alueen teollisuushistoriaan ja edustavan hyvin 1950-60-lukujen teollisuusrakentamista. Rakennukset suositellaan säilytettäviksi. Niitä ei ole suojeltu Kalevanrinteen osayleiskaavassa, mutta rakennusten arvoja on syytä arvioida asemakaavaa laadittaessa yleiskaavatasoa tarkemmin. Selvitystarve on asianmukaisesti kirjattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Takojankatu 2-10:n kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia suojelukohteita. Kaavarajauksen ulkopuolella, välittömästi siihen rajautuen, sijaitsee Kalevankangas-niminen muinaisjäännösalue (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000020982). Kyseessä on poikkeuksellista historiallista arvoa omaava sisällissodan taistelupaikka, jossa käytiin vuonna 1918 ns. Kiirastorstain suurtaistelu. Harjun alueella sijaitsee lisäksi kiinteinä muinaisjäännöksinä rauhoitettuja hiilimiiluja. Kiinteät muinaisjäännökset sisältyvät harjun monimuotoisiin maisemallisiin arvoihin, joiden vaaliminen tulee ottaa huomioon laadittaessa viereisen alueen asemakaavaa.
Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat -selvityksen mukaan kaava-alue rajautuu Kalevankankaan maisemallisesti tärkeään selännealueeseen, joka näkyy kaukomaisemassa. Kaupungin sijoittuminen harjuketjun ja Tammerkosken risteyskohtaan on Tampereen ydinpiirre ja suurmaisemallisen aseman perusta. Kalevankankaan metsäisen harjuselänteen tulee jatkossakin olla osa Tampereen silhuettia, eikä sitä saa peittää tai rikkoa yli harjun laen puuston linjan nousevilla rakennuksilla. Lisäksi on suotavaa, että suunnittelualueen läpi säilyisi lähimäisemassa näkymiä harjun luonnontilaiselle rinteelle. Kaava-aineistoon liitettyjen valmisteluaineistojen perusteella vaikuttaa siltä, että hankkeen alustavien suunnitelmien mukaisella rakentamisella on suurmaisemaan sellaisia kielteisiä vaikutuksia, joita alueen maisemallisten arvojen osalta ei voida hyväksyä. Hankkeen edetessä asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja hankkeen maisemallisista vaikutuksista tulee laatia havainnollistuksia, jotka osoittavat hankkeen vaikutukset sekä kauko- että lähimaisemaan.
Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.