Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Kivirannan huvila sijaitsee Pirkkalan Turrin alueella, Pyhäjärven rannassa. Tontti on vuonna 2013 jaettu. Sillä aiemmin sijainneet palvelusväen asuinrakennus, rantasauna ja NNKY:n 1980-luvun kurssikeskus on purettu. Tontin länsiosalla on säilynyt Villa Kaarinaksikin kutsuttu 1900-luvun alun hirsihuvila.
Huvila tontteineen on hiljattain vaihtanut omistajaa. Kohteeseen tehtiin kiinteistön omistajan ja Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnan pyynnöstä 21.11.2019 maastokäynti, jonka tarkoituksena oli tarkastella pihapiirin ja huvilan nykytilaa ja kulttuurihistoriallisista arvoja sekä keskustella tulevista muutoksista. Katselmukselle osallistuivat kiinteistönomistaja, suunnittelija/arkkitehti, Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnan lupavalmistelija sekä Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen ja rakennustutkija Miia Hinnerichsen.
Rakennussuojelusta ja sen lakiperusteista
Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan rakennuskannan arvot ja suojellaan arvorakennukset ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Kaavoituksesta vastaavat kunnat. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo.
Maankäyttö- ja rakennuslain (117 §) mukaan kaikkien rakennusten korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Sama laki (118 § ja 139 §) velvoittaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan, ettei rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa eikä myöskään rakennuksen tai sen osan purkamisen yhteydessä, turmella historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa.
Kivirannan suojelutilanne
Kivirannan Huvilan tontille on laadittu asemakaavanmuutos vuonna 2013 (ks. liite 1, Kaavakartta ja kaavamääräykset). Asemakaavaan on huvilalle merkitty suojelumerkintä (sr-2). Suojelumerkintään liittyy kaavamääräys: ”Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen kaikista muutostöistä on oltava yhteydessä museoviranomaisen kanssa.” Lisäksi Kivirannan alueen asemakaavaan on merkitty Pyhäjärven ranta-aluetta koskeva suojelumerkintä (ma-1), jota koskeva määräys kuuluu: ” Maisemallisesti arvokas alue, joka liittyy kulttuurihistoriallisesti merkittävään huvilaympäristöön. Aluetta tulee hoitaa puoliavoimena, näkymät rantaan säilyttäen.” Aluetta suojelevia ja ohjaavia määräyksiä on myös AO-korttelimerkinnässä sekä kaavaan yhteydessä hyväksytyssä rakennustapaohjeessa.
Asemakaavan laatimisen jälkeen, vuonna 2016 on laadittu Pirkkalan taajamayleiskaava 2020. Siinä Kivirannan huvilan kohdalla on sininen neliö ja numero 18. Merkinnän selitys on: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen ja rakennusten rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Lähtökohtana tulee olla kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten inventoinnissa arvokkaiksi määriteltyjen rakennusten säilyttäminen. Rakennusten purkamiseen tarvitaan lupa. Numerointi viittaa kaavaselostuksen ja kulttuuriympäristöliitteen kohdenumerointiin.”
Huvilan suojelumääräykset koskevat erityisesti rakennuksen julkisivuja: rakennuksen kattomuotoa, rakennusmateriaaleja, tyylipiirteitä, julkisivulaudoituksen tapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa. Vähäiset muutokset ovat mahdollisia, mutta ne on sovitettava harkitusti rakennuksen 1900-luvun alun ja 1930-luvun tyylipiirteisiin ja ilmeeseen. Suojellun rakennuksen normaali kunnossapitokorjaus (huoltomaalaus, julkisivulaudoituksen paikkakorjaus jne.) on luonnollisesti sallittua. Tätä merkittävimmistä muutoksista on asemakaava-alueella haettava aina kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa sekä museoviranomaisen lausunto. Viranomaiset arvioivat muutosten soveltuvuuden suojeltuun rakennukseen.
Kyseessä olevan suojellun rakennuksen, 80-120-vuotiaan Kivirannan huvilan, jokainen alkuperäinen osa on käsin tehty. Sen historiallinen arvo perustuu näihin materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi rakennuksen korjaamisen lähtökohta tulee olla säilyttävä. Rakennukselle tulee siis tehdä vain välttämättömiä korjauksia ja nekin ensisijaisesti vanhoja rakennusosia korjaten ja hyödyntäen. Rakennusosien korvaaminen uusilla vastaavalla tulee kysymykseen vasta, kun vanha osa on todettavissa korjauskelvottomaksi. Pintojen ja materiaalien kuluminen sekä mahdolliset vinoudet ovat osa vanhan rakennuksen historiaa, eivätkä sellaisenaan uusimisen tai purkamisen peruste. Myöskään rakennuksen tai sen osien teknistä käyttöikää ei voida käyttää arviointiperusteena uusimistarpeelle tai purkamiselle. Vanhan rakennuksen tulee näyttää oman aikakautensa edustajalta.
Kivirannan kulttuurihistorialliset arvot
Asema- ja yleiskaavan suojelumerkinnät perustuvat vuonna 2002 laadittuun Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitykseen (Pirkkalan rakennusinventointi 2002. Jari Heiskanen, Pirkanmaan maakuntamuseo), jossa myös Kivirannan huvila on huomioitu (ks. liite 2, inventointitiedot).
Inventoinnin ja maastokäynnin perusteella Kivirannan huvila on peräisin 1800-1900-lukujen taitteesta, jolloin rakentamisen tyylissä näkyi kansallisromantiikan ja puujugendin piirteitä. Huvila on perustettu harmaasta graniitista lohkotuille kiville. Asuinhuoneiden kohdalla lohkokivet on ladottu tiililadonnalla ja saumattu kalkkilaastilla makkarasaumoin. Kuistien kohdalla perustuksena on lohkokivipaadet. Rakennus on aluksi ollut hirsipinnalla ja punamullattu. Vintti on rankorunkoinen, laudoitettu ja vaaleaksi maalattu. Ikkunat ovat yläosastaan pienempiin ruutuihin jaetut kaksi- ja kolmijakoiset T-ikkunat, joilla on yläosastaan koristeelliset kehykset.
Pääsisäänkäynti on rakennuksen eteläkulman pilarien kannattamalta avokuistilta. Järvellepäin avautuva kaksikerroksinen poikkipäätymäinen kuisti on alkujaan ollut alaosaltaan avokuisti ja siltä on johtanut alas kohti rantaa hieman nykyistä leveämmät portaat. Yläosassa on ollut iso maisemaikkuna, jonka reunimmaiset ikkunaruudut on myöhemmin ummistettu. Järvenpuoleinen avokuisti on myöhemmin muutettu lasikuistiksi.
Huvilaa on 1930-luvulla laajennettu länsikulmasta, korottamalla ja leventämällä lounaispuolen poikkipäätyä sekä rakentamalla luoteissivulle umpikuisti. Lounaissivu on tuolloin saanut nykyisen ilmeensä. Sivulla on muuta rakennusta yksinkertaisemmat T-malliset ikkunat ja myös julkisivulaudoitus on muita seiniä yksinkertaisempi. Laajennusosa on betoniperustainen. Ullakkohuoneisiin on rakennettu pienehköt katon pystyikkunat kaakkois- ja luoteislappeille. Myöhemmin on vielä lisätty vinttikerroksen hätäpoistumistieksi luoteissivun kevytrakenteinen parveke ja sille johtavat portaat. Katto on jossain vaiheessa muutettu pärekatosta konesaumapeltikatoksi. Sadevesikourut ja rännit ovat modernit. Alapohjaan on lisätty eristystä. Omistajan kertoman mukaan myös sähköt ja putket on uusittu aiemman omistajan toimesta.
Muutoksista huolimatta huvilassa on säilynyt hyvin nähtävissä sen vanhin 1900-luvun alussa syntynyt perusmuoto sekä 1930-luvun laajennus. Huvilassa on säilynyt myös runsaasti alkuperäisiä tai laajennuksen aikaisia rakennusosia, materiaaleja ja muotoja sekä viitteitä ajan rakentamisen tyylipiirteistä, mm. lohkokiviperustus, alkuperäiset ikkunat, ikkunakehykset ja julkisivujen laudoitustapa.
Rakennushistorialliset arvot - rakennusperinteinen
Huvilan säilyneet rakennusosat, rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet kertovat 1900-luvun taitteen ja 1930-luvun rakentamisen tavasta, käytettävissä olleista materiaaleista, käsityötaidosta ja rakennustyyleistä.
Historialliset / kulttuurihistorialliset arvot - sosiaalihistoria
Rakennus on rakennettu kesähuvilaksi. Pyhäjärven rannoilla on 1800-1900-luvujen taitteessa sijainnut runsaasti yläluokan ja varakkaamman keskiluokan kesänviettoa varten rakennettuja huviloita. Kiviranta on osa tätä Tampereen kaupunkiseudun huvila-asutuksen historiaa. Ilmiöstä on jäljellä yhä harvenevaksi käyvä joukko edustavia 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettuja rakennuksia. Pirkkalassa näitä on jäljellä vielä muutamia ja Kivirannan huvila on yksi niistä. Se kertoo ajan kesänviettotavoista ja vapaa-ajanviettoon liittyvistä ihanteista. Huvilalle on kuljettu järven yli veneellä ja siellä on vietetty koko kesä toukokuulta syyskuulle. Huvilalla on ollut suuri tontti ja sitä on ympäröinyt laajahko puutarhamainen piha. Rantavyöhyke on ollut pitkälti luonnontilainen.
Vaalittavat piirteet ja sopimattomat muutokset
Alle on listattu keskeisiä Kivirannan tontilla vaalittavia piirteitä, sekä esimerkkejä rakennukseen tai tontille sopimattomista muutoksista. Lista ei ole tyhjentävä, mutta suuntaa antava ja avuksi muutosten suunnitelussa.
Huvilan piirteet joiden tulee säilyä
- Perustukset ja niiden materiaali
- Rakennuksen runko, rungon materiaali (hirsi) ja rungon perusmuoto
- Alkuperäinen julkisivulaudoitus, listoitukset ja ikkunakehykset sekä niiden tyyli, muoto ja materiaali (Alkuperäinen ulkoverhous on uudisrakentamista koskevista säädöksistä poiketen asennettu suoraan hirsirunkoon ilman tuuletusrakoa. Tällainen rakenne on ollut normaali käytäntö, eikä sinällään aiheuta ongelmia. Lounais- ja kaakkoissivujen laudoitus tulee palauttaa alkuperäistä vastaavaksi. Koillis- ja Luoteissivujen vanha hyväkuntoinen laudoitus tulee paikkakorjata ja maalata perinteisellä ulkomaalilla, sävyt tulee valita perinnemaalikartasta)
- Alkuperäiset ikkunat, niiden koko, sijainti, asema julkisivun pinnan tasossa, puitejako ja materiaali (vanhat hyväkuntoiset ikkunat tulee korjata, tarvittaessa sisäpintaan voidaan lisätä lämpölasi)
- Katon muoto ja materiaali (konesaumapelti)
- 1900-luvun alussa rakennetun vanhimman osan ajalle tyypillinen huvilamainen ilme: pääsisäänkäynnin pilarien kannattama avokuisti, koillissivun lasikuisti, lohkokiviperustus, koristeellisemmat ikkunat
- 1930-luvun laajennusosan pelkistetympi tyyli: betoniperustus, yksinkertaisemmat ikkunat ja julkisivulaudoitus
Huvilan piirteisiin ei kuulu
- Kookas, rakennuksen runkoon kiinni rakennettu (katettu) terassi (pienehkö avoterassi voidaan sallia, kaiteen tulee tyyliltään noudatella avokuistin yksinkertaista kaidetta)
- Yhdenmukainen ulkoasu (rakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa, mikä on osa sen ominaispiirteitä, eikä tätä saa tarkoituksellisesti pyrkiä muutoksilla hävittämään)
- Muovieristeet ja muut modernit teolliset rakennusmateriaalit (Rakennukseen on alapohjaan ja osaan seinistä asennettu rakenteen kylmälle puolelle tiivistä, höyrynsulun muodostavaa lämmöneristettä, joka estää mahdollisen kosteuden haihtumista rakenteesta ulospäin. Nämä eristekerrokset tulee poistaa ja tarvittaessa korvata vesihöyryä läpäisevällä lämmöneristeellä sekä tuulensuojalla)
Pihan piirteet, jotka tulee säilyttää
- Luonnolliset maastonmuodot, ts. rinnepiha
- Puoliavoin pääosin luonnontilainen ranta-alue (asemakaavan ma-1 -alue)
- Huvilan koillisenpuoleiselta lasikuistilta rantaan johtavat portaat (nykyiset portaat ja kaiteet voidaan korvata huvilan tyyliin paremmin sopivilla, kaiteen tulee tyyliltään noudatella avokuistin yksinkertaista kaidetta)
- Jalopuut (mm. lehmukset)
- Puutarhamaisuus huvilan ympärillä (mm. omenapuut, marjapensaat, perinteiset perennapenkit)
- Hiekkapintainen ajotie
- Myös lohkokivisen huvilan kanssa todennäköisesti saman ikäisen maakellarin säilyminen tontin luoteisrajalla olisi suotavaa
Pihan piirteisiin ei kuulu
- Modernit pihojen pinnoitteet (esim. asfaltointi, betonikiveys, betonilaatoitus, koristekivikatteet tai värjätyt hakekatteet)
- Modernit piharakenteet ja materiaalit (esim. betonikiviset tai kestopuiset istutusaltaat, betoniset, betonikiviset tai rapatut muurit, laajat lasipinnat (paitsi jos kyseessä on kasvihuone), ulkomaiset vaikutteet)
- Laajat tasatut alueet tai suuret terassit tai patiot sekä niiden rakennuksen tyylistä poikkeavat kaiteet
- Laajat tai koneellisesti tasatut nurmikentät
- Jalostetut kasvilajit, vieraslajit
- Suuret laiturirakennelmat
Tontille sopiva täydennysrakentaminen
Asemakaavan mahdollistamien uudisrakennusten sijoittaminen etupihalle ja herkkään rantamaisemaan on haastavaa. Parhaiten rantaan soveltuisi maltillisen kokoinen, perinteisen suomalaisen hirsisaunan tyylinen saunarakennus, mutta tontille voidaan rakentaa myös moderni pulpettikattoinen sauna. Oleellista on, että sauna on muodoltaan, kooltaan, materiaaleiltaan huvilaa vaatimattomampi, maltillinen, huomaamaton ja väritykseltään tumma, jolloin se ei nouse maisemassa hallitsevaan asemaan, eikä peitä näkyvyyttä järveltä huvilalle.
Lähes samat periaatteet pätevät myös etupihalle mahdollisesti toteutettavaan talousrakennukseen. Sen tulisi olla muodoltaan, kooltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan huvilaa vaatimattomampi, maltillinen ja huomaamaton, jolloin se ei nouse pihaan tultaessa hallitsevaan asemaan, eikä peitä näkyvyyttä tieltä huvilalle. Pihaan ei sovellu moderni leveärunkoinen kahden auton autotalli tai autotalli-katosyhdistelmä.
Lopuksi
Kivirannan huvilan tulevia muutoksia koskeva rakennuslupahakemus aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Kivirannan huvila sijaitsee Pirkkalan Turrin alueella, Pyhäjärven rannassa. Tontti on vuonna 2013 jaettu. Sillä aiemmin sijainneet palvelusväen asuinrakennus, rantasauna ja NNKY:n 1980-luvun kurssikeskus on purettu. Tontin länsiosalla on säilynyt Villa Kaarinaksikin kutsuttu 1900-luvun alun hirsihuvila.Huvila tontteineen on hiljattain vaihtanut omistajaa. Kohteeseen tehtiin kiinteistön omistajan ja Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnan pyynnöstä 21.11.2019 maastokäynti, jonka tarkoituksena oli tarkastella pihapiirin ja huvilan nykytilaa ja kulttuurihistoriallisista arvoja sekä keskustella tulevista muutoksista. Katselmukselle osallistuivat kiinteistönomistaja, suunnittelija/arkkitehti, Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnan lupavalmistelija sekä Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen ja rakennustutkija Miia Hinnerichsen.Rakennussuojelusta ja sen lakiperusteistaSuomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä tutkitaan olemassa olevan rakennuskannan arvot ja suojellaan arvorakennukset ja maisemat erilaisilla suojelumerkinnöillä. Kaavoituksesta vastaavat kunnat. Pirkanmaan maakunnan kulttuuriympäristön suojeluun liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä puolestaan vastaa Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo.Maankäyttö- ja rakennuslain (117 §) mukaan kaikkien rakennusten korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Sama laki (118 § ja 139 §) velvoittaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan, ettei rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa eikä myöskään rakennuksen tai sen osan purkamisen yhteydessä, turmella historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa.Kivirannan suojelutilanneKivirannan Huvilan tontille on laadittu asemakaavanmuutos vuonna 2013 (ks. liite 1, Kaavakartta ja kaavamääräykset). Asemakaavaan on huvilalle merkitty suojelumerkintä (sr-2). Suojelumerkintään liittyy kaavamääräys: ”Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen kaikista muutostöistä on oltava yhteydessä museoviranomaisen kanssa.” Lisäksi Kivirannan alueen asemakaavaan on merkitty Pyhäjärven ranta-aluetta koskeva suojelumerkintä (ma-1), jota koskeva määräys kuuluu: ” Maisemallisesti arvokas alue, joka liittyy kulttuurihistoriallisesti merkittävään huvilaympäristöön. Aluetta tulee hoitaa puoliavoimena, näkymät rantaan säilyttäen.” Aluetta suojelevia ja ohjaavia määräyksiä on myös AO-korttelimerkinnässä sekä kaavaan yhteydessä hyväksytyssä rakennustapaohjeessa.Asemakaavan laatimisen jälkeen, vuonna 2016 on laadittu Pirkkalan taajamayleiskaava 2020. Siinä Kivirannan huvilan kohdalla on sininen neliö ja numero 18. Merkinnän selitys on: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen ja rakennusten rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Lähtökohtana tulee olla kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten inventoinnissa arvokkaiksi määriteltyjen rakennusten säilyttäminen. Rakennusten purkamiseen tarvitaan lupa. Numerointi viittaa kaavaselostuksen ja kulttuuriympäristöliitteen kohdenumerointiin.”Huvilan suojelumääräykset koskevat erityisesti rakennuksen julkisivuja: rakennuksen kattomuotoa, rakennusmateriaaleja, tyylipiirteitä, julkisivulaudoituksen tapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa. Vähäiset muutokset ovat mahdollisia, mutta ne on sovitettava harkitusti rakennuksen 1900-luvun alun ja 1930-luvun tyylipiirteisiin ja ilmeeseen. Suojellun rakennuksen normaali kunnossapitokorjaus (huoltomaalaus, julkisivulaudoituksen paikkakorjaus jne.) on luonnollisesti sallittua. Tätä merkittävimmistä muutoksista on asemakaava-alueella haettava aina kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa sekä museoviranomaisen lausunto. Viranomaiset arvioivat muutosten soveltuvuuden suojeltuun rakennukseen.Kyseessä olevan suojellun rakennuksen, 80-120-vuotiaan Kivirannan huvilan, jokainen alkuperäinen osa on käsin tehty. Sen historiallinen arvo perustuu näihin materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi rakennuksen korjaamisen lähtökohta tulee olla säilyttävä. Rakennukselle tulee siis tehdä vain välttämättömiä korjauksia ja nekin ensisijaisesti vanhoja rakennusosia korjaten ja hyödyntäen. Rakennusosien korvaaminen uusilla vastaavalla tulee kysymykseen vasta, kun vanha osa on todettavissa korjauskelvottomaksi. Pintojen ja materiaalien kuluminen sekä mahdolliset vinoudet ovat osa vanhan rakennuksen historiaa, eivätkä sellaisenaan uusimisen tai purkamisen peruste. Myöskään rakennuksen tai sen osien teknistä käyttöikää ei voida käyttää arviointiperusteena uusimistarpeelle tai purkamiselle. Vanhan rakennuksen tulee näyttää oman aikakautensa edustajalta.Kivirannan kulttuurihistorialliset arvotAsema- ja yleiskaavan suojelumerkinnät perustuvat vuonna 2002 laadittuun Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitykseen (Pirkkalan rakennusinventointi 2002. Jari Heiskanen, Pirkanmaan maakuntamuseo), jossa myös Kivirannan huvila on huomioitu (ks. liite 2, inventointitiedot).Inventoinnin ja maastokäynnin perusteella Kivirannan huvila on peräisin 1800-1900-lukujen taitteesta, jolloin rakentamisen tyylissä näkyi kansallisromantiikan ja puujugendin piirteitä. Huvila on perustettu harmaasta graniitista lohkotuille kiville. Asuinhuoneiden kohdalla lohkokivet on ladottu tiililadonnalla ja saumattu kalkkilaastilla makkarasaumoin. Kuistien kohdalla perustuksena on lohkokivipaadet. Rakennus on aluksi ollut hirsipinnalla ja punamullattu. Vintti on rankorunkoinen, laudoitettu ja vaaleaksi maalattu. Ikkunat ovat yläosastaan pienempiin ruutuihin jaetut kaksi- ja kolmijakoiset T-ikkunat, joilla on yläosastaan koristeelliset kehykset.Pääsisäänkäynti on rakennuksen eteläkulman pilarien kannattamalta avokuistilta. Järvellepäin avautuva kaksikerroksinen poikkipäätymäinen kuisti on alkujaan ollut alaosaltaan avokuisti ja siltä on johtanut alas kohti rantaa hieman nykyistä leveämmät portaat. Yläosassa on ollut iso maisemaikkuna, jonka reunimmaiset ikkunaruudut on myöhemmin ummistettu. Järvenpuoleinen avokuisti on myöhemmin muutettu lasikuistiksi.Huvilaa on 1930-luvulla laajennettu länsikulmasta, korottamalla ja leventämällä lounaispuolen poikkipäätyä sekä rakentamalla luoteissivulle umpikuisti. Lounaissivu on tuolloin saanut nykyisen ilmeensä. Sivulla on muuta rakennusta yksinkertaisemmat T-malliset ikkunat ja myös julkisivulaudoitus on muita seiniä yksinkertaisempi. Laajennusosa on betoniperustainen. Ullakkohuoneisiin on rakennettu pienehköt katon pystyikkunat kaakkois- ja luoteislappeille. Myöhemmin on vielä lisätty vinttikerroksen hätäpoistumistieksi luoteissivun kevytrakenteinen parveke ja sille johtavat portaat. Katto on jossain vaiheessa muutettu pärekatosta konesaumapeltikatoksi. Sadevesikourut ja rännit ovat modernit. Alapohjaan on lisätty eristystä. Omistajan kertoman mukaan myös sähköt ja putket on uusittu aiemman omistajan toimesta.Muutoksista huolimatta huvilassa on säilynyt hyvin nähtävissä sen vanhin 1900-luvun alussa syntynyt perusmuoto sekä 1930-luvun laajennus. Huvilassa on säilynyt myös runsaasti alkuperäisiä tai laajennuksen aikaisia rakennusosia, materiaaleja ja muotoja sekä viitteitä ajan rakentamisen tyylipiirteistä, mm. lohkokiviperustus, alkuperäiset ikkunat, ikkunakehykset ja julkisivujen laudoitustapa.Rakennushistorialliset arvot - rakennusperinteinenHuvilan säilyneet rakennusosat, rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet kertovat 1900-luvun taitteen ja 1930-luvun rakentamisen tavasta, käytettävissä olleista materiaaleista, käsityötaidosta ja rakennustyyleistä.Historialliset / kulttuurihistorialliset arvot - sosiaalihistoriaRakennus on rakennettu kesähuvilaksi. Pyhäjärven rannoilla on 1800-1900-luvujen taitteessa sijainnut runsaasti yläluokan ja varakkaamman keskiluokan kesänviettoa varten rakennettuja huviloita. Kiviranta on osa tätä Tampereen kaupunkiseudun huvila-asutuksen historiaa. Ilmiöstä on jäljellä yhä harvenevaksi käyvä joukko edustavia 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettuja rakennuksia. Pirkkalassa näitä on jäljellä vielä muutamia ja Kivirannan huvila on yksi niistä. Se kertoo ajan kesänviettotavoista ja vapaa-ajanviettoon liittyvistä ihanteista. Huvilalle on kuljettu järven yli veneellä ja siellä on vietetty koko kesä toukokuulta syyskuulle. Huvilalla on ollut suuri tontti ja sitä on ympäröinyt laajahko puutarhamainen piha. Rantavyöhyke on ollut pitkälti luonnontilainen.Vaalittavat piirteet ja sopimattomat muutoksetAlle on listattu keskeisiä Kivirannan tontilla vaalittavia piirteitä, sekä esimerkkejä rakennukseen tai tontille sopimattomista muutoksista. Lista ei ole tyhjentävä, mutta suuntaa antava ja avuksi muutosten suunnitelussa.Huvilan piirteet joiden tulee säilyä- Perustukset ja niiden materiaali- Rakennuksen runko, rungon materiaali (hirsi) ja rungon perusmuoto- Alkuperäinen julkisivulaudoitus, listoitukset ja ikkunakehykset sekä niiden tyyli, muoto ja materiaali (Alkuperäinen ulkoverhous on uudisrakentamista koskevista säädöksistä poiketen asennettu suoraan hirsirunkoon ilman tuuletusrakoa. Tällainen rakenne on ollut normaali käytäntö, eikä sinällään aiheuta ongelmia. Lounais- ja kaakkoissivujen laudoitus tulee palauttaa alkuperäistä vastaavaksi. Koillis- ja Luoteissivujen vanha hyväkuntoinen laudoitus tulee paikkakorjata ja maalata perinteisellä ulkomaalilla, sävyt tulee valita perinnemaalikartasta)- Alkuperäiset ikkunat, niiden koko, sijainti, asema julkisivun pinnan tasossa, puitejako ja materiaali (vanhat hyväkuntoiset ikkunat tulee korjata, tarvittaessa sisäpintaan voidaan lisätä lämpölasi)- Katon muoto ja materiaali (konesaumapelti)- 1900-luvun alussa rakennetun vanhimman osan ajalle tyypillinen huvilamainen ilme: pääsisäänkäynnin pilarien kannattama avokuisti, koillissivun lasikuisti, lohkokiviperustus, koristeellisemmat ikkunat- 1930-luvun laajennusosan pelkistetympi tyyli: betoniperustus, yksinkertaisemmat ikkunat ja julkisivulaudoitusHuvilan piirteisiin ei kuulu- Kookas, rakennuksen runkoon kiinni rakennettu (katettu) terassi (pienehkö avoterassi voidaan sallia, kaiteen tulee tyyliltään noudatella avokuistin yksinkertaista kaidetta)- Yhdenmukainen ulkoasu (rakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa, mikä on osa sen ominaispiirteitä, eikä tätä saa tarkoituksellisesti pyrkiä muutoksilla hävittämään)- Muovieristeet ja muut modernit teolliset rakennusmateriaalit (Rakennukseen on alapohjaan ja osaan seinistä asennettu rakenteen kylmälle puolelle tiivistä, höyrynsulun muodostavaa lämmöneristettä, joka estää mahdollisen kosteuden haihtumista rakenteesta ulospäin. Nämä eristekerrokset tulee poistaa ja tarvittaessa korvata vesihöyryä läpäisevällä lämmöneristeellä sekä tuulensuojalla)Pihan piirteet, jotka tulee säilyttää- Luonnolliset maastonmuodot, ts. rinnepiha- Puoliavoin pääosin luonnontilainen ranta-alue (asemakaavan ma-1 -alue)- Huvilan koillisenpuoleiselta lasikuistilta rantaan johtavat portaat (nykyiset portaat ja kaiteet voidaan korvata huvilan tyyliin paremmin sopivilla, kaiteen tulee tyyliltään noudatella avokuistin yksinkertaista kaidetta)- Jalopuut (mm. lehmukset)- Puutarhamaisuus huvilan ympärillä (mm. omenapuut, marjapensaat, perinteiset perennapenkit)- Hiekkapintainen ajotie- Myös lohkokivisen huvilan kanssa todennäköisesti saman ikäisen maakellarin säilyminen tontin luoteisrajalla olisi suotavaaPihan piirteisiin ei kuulu- Modernit pihojen pinnoitteet (esim. asfaltointi, betonikiveys, betonilaatoitus, koristekivikatteet tai värjätyt hakekatteet)- Modernit piharakenteet ja materiaalit (esim. betonikiviset tai kestopuiset istutusaltaat, betoniset, betonikiviset tai rapatut muurit, laajat lasipinnat (paitsi jos kyseessä on kasvihuone), ulkomaiset vaikutteet)- Laajat tasatut alueet tai suuret terassit tai patiot sekä niiden rakennuksen tyylistä poikkeavat kaiteet- Laajat tai koneellisesti tasatut nurmikentät- Jalostetut kasvilajit, vieraslajit- Suuret laiturirakennelmatTontille sopiva täydennysrakentaminenAsemakaavan mahdollistamien uudisrakennusten sijoittaminen etupihalle ja herkkään rantamaisemaan on haastavaa. Parhaiten rantaan soveltuisi maltillisen kokoinen, perinteisen suomalaisen hirsisaunan tyylinen saunarakennus, mutta tontille voidaan rakentaa myös moderni pulpettikattoinen sauna. Oleellista on, että sauna on muodoltaan, kooltaan, materiaaleiltaan huvilaa vaatimattomampi, maltillinen, huomaamaton ja väritykseltään tumma, jolloin se ei nouse maisemassa hallitsevaan asemaan, eikä peitä näkyvyyttä järveltä huvilalle.Lähes samat periaatteet pätevät myös etupihalle mahdollisesti toteutettavaan talousrakennukseen. Sen tulisi olla muodoltaan, kooltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan huvilaa vaatimattomampi, maltillinen ja huomaamaton, jolloin se ei nouse pihaan tultaessa hallitsevaan asemaan, eikä peitä näkyvyyttä tieltä huvilalle. Pihaan ei sovellu moderni leveärunkoinen kahden auton autotalli tai autotalli-katosyhdistelmä.LopuksiKivirannan huvilan tulevia muutoksia koskeva rakennuslupahakemus aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.