Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaluonnoksesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon diar. 438/2023 (17.8.2023) kaavamuutoksen käynnistymisvaiheessa sekä lausunnot diar. 887/2023 (21.12.2023) ja diar. 236/2024 (27.3.2024) kaavamuutoksen kanssa yhtä aikaa käynnissä olevasta teatterin peruskorjaus- ja muutostyöhankkeesta. Lausunnoissa on mm. tuotu esiin teatterin ja sen lähiympäristön poikkeuksellisen merkittävät kulttuuriympäristön arvot sekä ohjattu arvojen huomioimista suunnittelussa. Alueellinen vastuumuseo kiittää lausunnon valmisteluun saamastaan lisäajasta ja toteaa luonnosvaiheen aineistosta lausuntonaan seuraavaa.
Rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan näkökulmasta maakuntamuseon aiemmassa lausunnossa, viranomais- ja työneuvotteluissa sekä ohjausryhmässä esittämät seikat on huomioitu suunnittelussa pääosin erinomaisesti. Kaavaluonnoksessa teatterin arvokkaimmiksi tunnistetuille osille on osoitettu kokonaisuuden arvot turvaava suojelumerkintä, jossa huomioidaan myös arvokkaat sisätilat (sr-56). Määräystä on lisäksi täydennetty yleismääräyksellä, jossa mm. mainitaan erityisen arvokkaat säilytettävät sisätilat: katsomo, suuri lämpiö, sivulämpiöt, eteishalli, tuulikaapit, portaikot ja porrashuoneet. Teatterin asema osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä (RKY-aluetta) ja kansallismaisemaa huomioidaan pääkäyttötarkoitusmerkintään liitetyllä /s-merkinnällä ja määräyksellä.
Tammerkosken puolelle, Hämeenkadun katutason alapuolelle sijoittuva myöhemmin rakennettu kesäterassi, Hämeensillan tuntumaan sijoittuva, teatterin arkkitehtuurista ja ilmeestä voimakkaasti poikkeava Tillikan sisäänkäynti sekä suunnitellun laajennuksen ja olemassa olevan teatterin kainaloon kaavaillun hissin kohta on jätetty sr-merkityn rakennusalan ulkopuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ratkaisu on hyväksyttävissä ja että kaavaluonnos turvaa riittävällä tavalla olemassa olevan teatterirakennuksen arvot.
Teatterin maanpäälliselle ja maanalaiselle laajennukselle on osoitettu rakennusalat teatterirakennuksen pohjoispuolelle. Uudisrakentamista on ohjattu kaavamääräyksin, mm. edellyttämällä laadukasta ja kokonaisuuteen sovittautuvaa laajennusosaa. Viitesuunnitelman (12.4.2024) ja kaavaselostuksen s. 28-31 havainnekuvien sekä s. 40 viitesuunnitelman aiempia versioita esittävien kuvien perusteella laajennussuunnitelma on kehittynyt selvästi maltillisemmaksi ja kokonaisuuteen sekä ympäristöönsä sopivammaksi. Laajennuksen pääasialliseksi ulkoseinämateriaaliksi mainitaan paikalla voimakkaasti rapattu betonielementti ja patinoidun kuparin sävyyn käsitelty teräslevy.
Laajennus erottuu ilmeeltään ja muotokieleltään olemassa olevasta teatterirakennuksesta, mutta väritys ja materiaalit puolestaan on sovitettu vanhaan osaan. Huomio kuitenkin kiinnittyy suojellun osan kattopinnoille sijoitettuihin lukuisiin ilmanvaihtoon liittyviin laitteisiin, jotka on tarkoitus verhoilla vesikaton tapaan patinoidulla kuparilla tai patinoidun kuparin sävyyn käsitellyllä pellillä. Peruskorjauksen suunnittelussa tulisi pyrkiä vähentämään laitteiden määrää ja kiinnittää niiden sijoitteluun erityistä huomiota.
Vaikutustenarviointia ja hankkeen perusteluja on täydennetty onnistuneesti. Teatterin laajennuksen kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat melko vähäiset Tammerkosken ja Hämeenkadun suuntaan, mutta etenkin pohjoisesta, Vanhankirjastonpuistosta, sekä lännestä, Keskustorilta tarkastellessa laajennus muuttaa paitsi rakennuksen ulkonäköä myös alueen näkymiä. Teatterin ja vanhan kirkon kellotapulin välinen tärkeä näkymäakseli säilyy, vaikkakin kapenee ja muuttuu osittain suljetummaksi. Laajennus on selvästi kellotornia ja olemassa olevan teatterirakennuksen merkittävimpiä rakennusosia matalampi, eikä siten vaikuttaisi olennaisesti heikentävän niiden asemaa.
Laajennus ja etenkin vanhan osan pohjoispuoleiseen ”kainaloon” sijoittuva hissi heikentävät teatterin alkuperäisen osan symmetriaa, kuten myös aiemmat laajennukset ovat tehneet. Maakuntamuseo katsoo, että kaava-aineiston mukaisille laajennuksen aiheuttamille muutoksille on mm. neuvotteluissa esitetty riittävät perustelut. Tilojen esteettömyyttä ja toiminnallisuutta parantavat hissit ja nostimet ovat keskeisiä teatterin toiminnan jatkumiselle nykyisissä tiloissa. Rakenteet on päädytty sijoittamaan nykyisen rakennusmassan ulkopuolelle rakennettavaan laajennukseen, koska niiden sovittaminen teatterirakennuksen nykyisen rungon sisään ei olisi mahdollista aiheuttamatta merkittäviä muutoksia arvokkaille sisätiloille.
Kaava-alueella sijaitsee osa Tammerkosken (Kosken) historiallista asuin-, kartanon- ja markkinapaikkaa (mj.tunnus 1000047131), joka on suojeltu muuna kulttuuriperintökohteena Tampereen varhaisen asutuksen muistona. Suojelukohde on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisella merkinnällä ja määräyksellä. Koska asemakaavan muutos mahdollistaa Tampereen Teatterin maanalaisen laajenemisen pohjoissuuntaan, kaavaselostukseen tulee lisätä tarvittaviin asiakohtiin, että muun kulttuuriperintökohteen alueella kaivutyöt saattavat vaatia arkeologista valvontaa.
Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaluonnoksesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon diar. 438/2023 (17.8.2023) kaavamuutoksen käynnistymisvaiheessa sekä lausunnot diar. 887/2023 (21.12.2023) ja diar. 236/2024 (27.3.2024) kaavamuutoksen kanssa yhtä aikaa käynnissä olevasta teatterin peruskorjaus- ja muutostyöhankkeesta. Lausunnoissa on mm. tuotu esiin teatterin ja sen lähiympäristön poikkeuksellisen merkittävät kulttuuriympäristön arvot sekä ohjattu arvojen huomioimista suunnittelussa. Alueellinen vastuumuseo kiittää lausunnon valmisteluun saamastaan lisäajasta ja toteaa luonnosvaiheen aineistosta lausuntonaan seuraavaa.
Rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan näkökulmasta maakuntamuseon aiemmassa lausunnossa, viranomais- ja työneuvotteluissa sekä ohjausryhmässä esittämät seikat on huomioitu suunnittelussa pääosin erinomaisesti. Kaavaluonnoksessa teatterin arvokkaimmiksi tunnistetuille osille on osoitettu kokonaisuuden arvot turvaava suojelumerkintä, jossa huomioidaan myös arvokkaat sisätilat (sr-56). Määräystä on lisäksi täydennetty yleismääräyksellä, jossa mm. mainitaan erityisen arvokkaat säilytettävät sisätilat: katsomo, suuri lämpiö, sivulämpiöt, eteishalli, tuulikaapit, portaikot ja porrashuoneet. Teatterin asema osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä (RKY-aluetta) ja kansallismaisemaa huomioidaan pääkäyttötarkoitusmerkintään liitetyllä /s-merkinnällä ja määräyksellä.
Tammerkosken puolelle, Hämeenkadun katutason alapuolelle sijoittuva myöhemmin rakennettu kesäterassi, Hämeensillan tuntumaan sijoittuva, teatterin arkkitehtuurista ja ilmeestä voimakkaasti poikkeava Tillikan sisäänkäynti sekä suunnitellun laajennuksen ja olemassa olevan teatterin kainaloon kaavaillun hissin kohta on jätetty sr-merkityn rakennusalan ulkopuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ratkaisu on hyväksyttävissä ja että kaavaluonnos turvaa riittävällä tavalla olemassa olevan teatterirakennuksen arvot.
Teatterin maanpäälliselle ja maanalaiselle laajennukselle on osoitettu rakennusalat teatterirakennuksen pohjoispuolelle. Uudisrakentamista on ohjattu kaavamääräyksin, mm. edellyttämällä laadukasta ja kokonaisuuteen sovittautuvaa laajennusosaa. Viitesuunnitelman (12.4.2024) ja kaavaselostuksen s. 28-31 havainnekuvien sekä s. 40 viitesuunnitelman aiempia versioita esittävien kuvien perusteella laajennussuunnitelma on kehittynyt selvästi maltillisemmaksi ja kokonaisuuteen sekä ympäristöönsä sopivammaksi. Laajennuksen pääasialliseksi ulkoseinämateriaaliksi mainitaan paikalla voimakkaasti rapattu betonielementti ja patinoidun kuparin sävyyn käsitelty teräslevy.
Laajennus erottuu ilmeeltään ja muotokieleltään olemassa olevasta teatterirakennuksesta, mutta väritys ja materiaalit puolestaan on sovitettu vanhaan osaan. Huomio kuitenkin kiinnittyy suojellun osan kattopinnoille sijoitettuihin lukuisiin ilmanvaihtoon liittyviin laitteisiin, jotka on tarkoitus verhoilla vesikaton tapaan patinoidulla kuparilla tai patinoidun kuparin sävyyn käsitellyllä pellillä. Peruskorjauksen suunnittelussa tulisi pyrkiä vähentämään laitteiden määrää ja kiinnittää niiden sijoitteluun erityistä huomiota.
Vaikutustenarviointia ja hankkeen perusteluja on täydennetty onnistuneesti. Teatterin laajennuksen kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat melko vähäiset Tammerkosken ja Hämeenkadun suuntaan, mutta etenkin pohjoisesta, Vanhankirjastonpuistosta, sekä lännestä, Keskustorilta tarkastellessa laajennus muuttaa paitsi rakennuksen ulkonäköä myös alueen näkymiä. Teatterin ja vanhan kirkon kellotapulin välinen tärkeä näkymäakseli säilyy, vaikkakin kapenee ja muuttuu osittain suljetummaksi. Laajennus on selvästi kellotornia ja olemassa olevan teatterirakennuksen merkittävimpiä rakennusosia matalampi, eikä siten vaikuttaisi olennaisesti heikentävän niiden asemaa.
Laajennus ja etenkin vanhan osan pohjoispuoleiseen ”kainaloon” sijoittuva hissi heikentävät teatterin alkuperäisen osan symmetriaa, kuten myös aiemmat laajennukset ovat tehneet. Maakuntamuseo katsoo, että kaava-aineiston mukaisille laajennuksen aiheuttamille muutoksille on mm. neuvotteluissa esitetty riittävät perustelut. Tilojen esteettömyyttä ja toiminnallisuutta parantavat hissit ja nostimet ovat keskeisiä teatterin toiminnan jatkumiselle nykyisissä tiloissa. Rakenteet on päädytty sijoittamaan nykyisen rakennusmassan ulkopuolelle rakennettavaan laajennukseen, koska niiden sovittaminen teatterirakennuksen nykyisen rungon sisään ei olisi mahdollista aiheuttamatta merkittäviä muutoksia arvokkaille sisätiloille.
Kaava-alueella sijaitsee osa Tammerkosken (Kosken) historiallista asuin-, kartanon- ja markkinapaikkaa (mj.tunnus 1000047131), joka on suojeltu muuna kulttuuriperintökohteena Tampereen varhaisen asutuksen muistona. Suojelukohde on merkitty kaavaluonnokseen asianmukaisella merkinnällä ja määräyksellä. Koska asemakaavan muutos mahdollistaa Tampereen Teatterin maanalaisen laajenemisen pohjoissuuntaan, kaavaselostukseen tulee lisätä tarvittaviin asiakohtiin, että muun kulttuuriperintökohteen alueella kaivutyöt saattavat vaatia arkeologista valvontaa.
Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa