Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Pereessä osoitteessa Partolantie 4-6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa tontille rakennettavaksi ympäristöön ja ympäröivään rakennuskantaan sopeutuen kaksi uutta asuintaloa olemassa olevan asuintalon lisäksi. Molempien uusien rakennusten kerroslukumäärä olisi 2 ja ¾. Tontin nykyinen rakennusoikeus on 800 kem2 ja kerrosluku II. Kaavamuutoksen jälkeen tontilla sallittu kerrosala olisi n. 1280 kem2.
Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1967 rakennusluvan saanut ja vuonna 1968 valmistunut Talo Palmroth, jonka on suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski Partolan kenkätehtaan omistajasuvun asuintaloksi. Rakennus on inventoitu osana inventointia Pirkkalan moderni rakennusperintö. Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Miia Hinnerichsen). Selvityksen mukaan se edustaa keskitasoa laadukkaampaa omakotirakentamista, jota Suomessa on verrattain vähän. Kokonaisuus on arkkitehtonisesti huomion arvoinen.
Rakennus on suunniteltu edustuskodiksi, mikä näkyy mm. sen eteis- ja oleskelutilojen mittakaavassa. Rakennuksen massa on ajalleen tyypillisesti matala ja horisontaalinen, ja se on sijoitettu rinnemaastoon sulautuvaksi. Tasakattoisessa rakennuksessa on asuinkerroksen lisäksi osin maanpäällinen kellarikerros, jossa sijaitsevat mm. sauna, uima-allas ja kookas takkahuone. Ikkunat ovat suurikoisia, ja oleskelutiloista avautuu maisema kohti Pyhäjärveä. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua kalkkihiekkatiiltä ja tummaksi käsiteltyä laudoitusta. Rakennuksen alkuperäinen luonne on säilynyt hyvin.
Mäen laella, tontin eteläpuolella, on jo 2000-luvun alussa lohkottu kaksi pientalotonttia, ja niillä kummallakin sijaitsee kookas omakotitalo. Alarinteessä on kevyenliikenteen väylä ja sen toisella puolella rivitalo. Partolantien vastakkaisella puolella sijaitsee Palmrothien entinen kenkätehdas, joka on muutettu 1980–90-lukujen taitteessa asuinkerrostaloksi. Lännessä tontti rajoittuu viheralueeseen.
Talo Palmroth on merkitty Pirkkalan taajamayleiskaavassa (2016) modernin rakennusperinnön kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristön kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden yhteydessä tulee pyrkiä siihen, että alueen ja rakennusten rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Lähtökohtana tulee olla kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten inventoinnissa arvokkaaksi määriteltyjen rakennusten säilyttäminen. Rakennusten purkamiseen tarvitaan lupa.
Alueella voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2005. Tontin käyttötarkoitukseksi on tuolloin määritelty erillispientalojen korttelialue (AO), rakennusoikeutta on osoitettu 800 m2 ja suurin sallittu kerrosluku on II.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueella sijaitsevalla rakennuksella on arkkitehtonista arvoa ajalleen tyypillisenä, mutta tavanomaista laadukkaampana esimerkkinä ajan omakotirakentamisesta sekä osana arkkitehti Pekka Ilveskosken tuotantoa. Lisäksi sillä on kulttuurihistoriallista arvoa osana Pirkkalan teollisuushistoriaa ja Palmrothin suvun henkilöhistoriaa. Rakennus muodostaa kokonaisuuden tien vastakkaisella puolella sijaitsevan entisen kenkätehtaan kanssa. Tästä syystä rakennukselle tulisi osoittaa sen arvot turvaava suojelumerkintä. Myös muiden rakennusta koskevien kaavamerkintöjen tulisi tukea sen ominaispiirteiden säilymistä.
Rakennusinventoinnin toimenpidesuositusten mukaan rakennuksen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina, eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia. Rakennuksen lähiympäristöön ei tulisi enää rakentaa uudisrakennuksia, jotta sille tyypillinen väljä rakentamisen tapa säilyy.
Maakuntamuseo täsmentää vielä, että osin edustuskäyttöön suunnitellun arvorakennuksen keskeinen ominaispiirre on, ettei sillä ole lähinaapureita. 1960-luvun arkkitehtuurille tyypillisesti rakennus on alisteinen ympäröivään luontoon nähden, mutta sen ei tulisi jäädä alisteiseksi liian lähelle rakennetuille ja/tai liian suurille tai korkeille uudisrakennuksille. Täydennysrakentamisen mittakaava asemakaavassa tulee sovittaa ympäristöönsä erityisen hienovaraisesti. Alustavasti arvioituna 1280 kem2 rakennusoikeutta ja uudisrakennusten 2 ¾ kerrosta vaikuttavat liian korkeilta. Maakuntamuseo arvioi mitoitusta tarkemmin luonnosvaiheessa kaava-aineiston täydennyttyä. Maakuntamuseo painottaa, että rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tulee olla huolellista ja analyyttistä. Vaikutuksia tulee havainnollistaa myös kuvallisesti.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Pereessä osoitteessa Partolantie 4-6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa tontille rakennettavaksi ympäristöön ja ympäröivään rakennuskantaan sopeutuen kaksi uutta asuintaloa olemassa olevan asuintalon lisäksi. Molempien uusien rakennusten kerroslukumäärä olisi 2 ja ¾. Tontin nykyinen rakennusoikeus on 800 kem2 ja kerrosluku II. Kaavamuutoksen jälkeen tontilla sallittu kerrosala olisi n. 1280 kem2.
Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1967 rakennusluvan saanut ja vuonna 1968 valmistunut Talo Palmroth, jonka on suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski Partolan kenkätehtaan omistajasuvun asuintaloksi. Rakennus on inventoitu osana inventointia Pirkkalan moderni rakennusperintö. Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Miia Hinnerichsen). Selvityksen mukaan se edustaa keskitasoa laadukkaampaa omakotirakentamista, jota Suomessa on verrattain vähän. Kokonaisuus on arkkitehtonisesti huomion arvoinen.
Rakennus on suunniteltu edustuskodiksi, mikä näkyy mm. sen eteis- ja oleskelutilojen mittakaavassa. Rakennuksen massa on ajalleen tyypillisesti matala ja horisontaalinen, ja se on sijoitettu rinnemaastoon sulautuvaksi. Tasakattoisessa rakennuksessa on asuinkerroksen lisäksi osin maanpäällinen kellarikerros, jossa sijaitsevat mm. sauna, uima-allas ja kookas takkahuone. Ikkunat ovat suurikoisia, ja oleskelutiloista avautuu maisema kohti Pyhäjärveä. Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua kalkkihiekkatiiltä ja tummaksi käsiteltyä laudoitusta. Rakennuksen alkuperäinen luonne on säilynyt hyvin.
Mäen laella, tontin eteläpuolella, on jo 2000-luvun alussa lohkottu kaksi pientalotonttia, ja niillä kummallakin sijaitsee kookas omakotitalo. Alarinteessä on kevyenliikenteen väylä ja sen toisella puolella rivitalo. Partolantien vastakkaisella puolella sijaitsee Palmrothien entinen kenkätehdas, joka on muutettu 1980–90-lukujen taitteessa asuinkerrostaloksi. Lännessä tontti rajoittuu viheralueeseen.
Talo Palmroth on merkitty Pirkkalan taajamayleiskaavassa (2016) modernin rakennusperinnön kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristön kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden yhteydessä tulee pyrkiä siihen, että alueen ja rakennusten rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Lähtökohtana tulee olla kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten inventoinnissa arvokkaaksi määriteltyjen rakennusten säilyttäminen. Rakennusten purkamiseen tarvitaan lupa.
Alueella voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2005. Tontin käyttötarkoitukseksi on tuolloin määritelty erillispientalojen korttelialue (AO), rakennusoikeutta on osoitettu 800 m2 ja suurin sallittu kerrosluku on II.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueella sijaitsevalla rakennuksella on arkkitehtonista arvoa ajalleen tyypillisenä, mutta tavanomaista laadukkaampana esimerkkinä ajan omakotirakentamisesta sekä osana arkkitehti Pekka Ilveskosken tuotantoa. Lisäksi sillä on kulttuurihistoriallista arvoa osana Pirkkalan teollisuushistoriaa ja Palmrothin suvun henkilöhistoriaa. Rakennus muodostaa kokonaisuuden tien vastakkaisella puolella sijaitsevan entisen kenkätehtaan kanssa. Tästä syystä rakennukselle tulisi osoittaa sen arvot turvaava suojelumerkintä. Myös muiden rakennusta koskevien kaavamerkintöjen tulisi tukea sen ominaispiirteiden säilymistä.
Rakennusinventoinnin toimenpidesuositusten mukaan rakennuksen arkkitehtoniset piirteet tulisi säilyttää mahdollisimman muuttumattomina, eikä julkisivuihin tulisi tehdä merkittäviä rakennuksen muotoa ja ilmettä muuttavia muutoksia. Rakennuksen lähiympäristöön ei tulisi enää rakentaa uudisrakennuksia, jotta sille tyypillinen väljä rakentamisen tapa säilyy.
Maakuntamuseo täsmentää vielä, että osin edustuskäyttöön suunnitellun arvorakennuksen keskeinen ominaispiirre on, ettei sillä ole lähinaapureita. 1960-luvun arkkitehtuurille tyypillisesti rakennus on alisteinen ympäröivään luontoon nähden, mutta sen ei tulisi jäädä alisteiseksi liian lähelle rakennetuille ja/tai liian suurille tai korkeille uudisrakennuksille. Täydennysrakentamisen mittakaava asemakaavassa tulee sovittaa ympäristöönsä erityisen hienovaraisesti. Alustavasti arvioituna 1280 kem2 rakennusoikeutta ja uudisrakennusten 2 ¾ kerrosta vaikuttavat liian korkeilta. Maakuntamuseo arvioi mitoitusta tarkemmin luonnosvaiheessa kaava-aineiston täydennyttyä. Maakuntamuseo painottaa, että rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tulee olla huolellista ja analyyttistä. Vaikutuksia tulee havainnollistaa myös kuvallisesti.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta.