Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta rakennuslupahakemuksesta. Tutustuttuaan lupa-aineistoihin alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lupahakemus koskee Tampereen ydinkeskustassa, Keskustorin jugendtoriksi nimitetyn eteläosan laidalla sijaitsevaa asuin- ja liikerakennusta. Sen rakennutti vuonna 1901 kauppias Gösta Sumelius samalla tontilla sijainneiden Sumeliuksen tukkukaupan puurakennusten tilalle. Suunnittelmista vastasi arkkitehtitoimisto Grahn-Hedman-Wasastjerna. Vuonna 1928 rakennukseen toteutettiin arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia muutoksia, jolloin mm. uusittiin julkisivupinnat. 1990-luvun alussa Hämeenkadun puolelle lisättiin kattoikkunat arkkitehtitoimisto Lasse Kosusen suunnitteleman peruskorjauksen yhteydessä.
Sumeliuksen talon arkkitehtoniset, rakennusperinteiset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kohteen arvot on tunnistettu vuonna 1974 Tampereen yleiskaavan yhteydessä laaditussa kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustavassa luettelossa ja Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa. Lisäksi se sijaitsee Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventointi 2009/Museovirasto).
Tontin asemakaava on vuodelta 1995, ja siinä rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-28: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmalla rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Ennen 1.1.1992 rakennetussa rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta tai kerrosluvusta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadun puoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.
Lupahakemuksen mukaan Sumeliuksen talon (Kiinteistö Oy Keskustori 1) ensimmäisten kahden kerroksen julkisivurappaukset uusitaan nykyisen mallin ja värin mukaisesti. Rappauksien uusimistöiden jälkeen seinille asennetaan uudet valomainoksille tarkoitetut kiinnityskiskot sekä valomainosten kaapeloinnit laitteistoineen. Samalla kivisokkeli pestään ja sokkelin saumaukset kunnostetaan tai uusitaan. Myös syöksytorvet uusitaan korjausalueella siten, että kerrostasopellin ylitysmutkat ja alemmat osat uusitaan, mutta yläpuoliset osat säilytetään. Lisäksi rakennuksen luoteisnurkassa, katutasolla sijaitseva ikkuna-aukko ummistetaan.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyt toimenpiteet ovat rakennuksen suojelumääräyksen ja 2.5.2024 pidetyssä työneuvottelussa sovitun mukaisia. Julkisivujen ilme säilyy. Aineistosta eivät kuitenkaan kaikilta osin käy ilmi julkisivuissa käytettävät materiaalit. Maakuntamuseo suosittelee käyttämään rakennuksen alkuperäisiä pintamateriaaleja vastaavia tuotteita ja perinteisiä työtapoja. Rappaus on tyypillisesti kalkkipitoisilla laasteilla toteutettu kolmikerrosrappaus, joka hierretään käsin ja pintakäsitellään kalkkimaalilla. Mainoslaitteiden kiskot tulee sijoitella siten, että ne ovat symmetrisesti julkisivuaukotukseen nähden. Kulmaikkunan poistaminen on mahdollista, mikäli ikkuna-aukon sijainti säilyy nähtävissä syvennyksenä. Toimenpiteet tulee toteuttaa yksityiskohtia myöten huolellisesti ja laadukkaasti rakennuksen arvoon ja arkkitehtuuriin sopivalla tavalla.
Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo tarpeelliseksi tuoda esiin, ettei Sumeliuksen talosta ole tehty rakennushistoriaselvitystä (RHS), josta sen historia ja arvot, vaikkapa rakennusosien, sisätilojen ja julkisivujen säilyneisyys, kävisivät ilmi. Suojellussa arvorakennuksessa rakennushistoriaselvityksestä olisi apua normaalien kunnostustoimien ja mahdollisten muutosten suunnittelussa sekä niiden vaikutusten arvioinnissa. Maakuntamuseo suosittelee RHS:n laatimista. Ohjeita selvityksen tilaamiseen ja tekemiseen löytyy tarvittaessa mm. Museoviraston Talon tarinat -oppaasta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta rakennuslupahakemuksesta. Tutustuttuaan lupa-aineistoihin alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lupahakemus koskee Tampereen ydinkeskustassa, Keskustorin jugendtoriksi nimitetyn eteläosan laidalla sijaitsevaa asuin- ja liikerakennusta. Sen rakennutti vuonna 1901 kauppias Gösta Sumelius samalla tontilla sijainneiden Sumeliuksen tukkukaupan puurakennusten tilalle. Suunnittelmista vastasi arkkitehtitoimisto Grahn-Hedman-Wasastjerna. Vuonna 1928 rakennukseen toteutettiin arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia muutoksia, jolloin mm. uusittiin julkisivupinnat. 1990-luvun alussa Hämeenkadun puolelle lisättiin kattoikkunat arkkitehtitoimisto Lasse Kosusen suunnitteleman peruskorjauksen yhteydessä.
Sumeliuksen talon arkkitehtoniset, rakennusperinteiset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat poikkeuksellisen merkittävät. Kohteen arvot on tunnistettu vuonna 1974 Tampereen yleiskaavan yhteydessä laaditussa kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustavassa luettelossa ja Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa. Lisäksi se sijaitsee Tampereen Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY-inventointi 2009/Museovirasto).
Tontin asemakaava on vuodelta 1995, ja siinä rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-28: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmalla rakennuksen julkisivujen tai porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja. Ennen 1.1.1992 rakennetussa rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta tai kerrosluvusta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadun puoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mahdolliset kadun puoleiset kattoikkunat tulee rakentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.
Lupahakemuksen mukaan Sumeliuksen talon (Kiinteistö Oy Keskustori 1) ensimmäisten kahden kerroksen julkisivurappaukset uusitaan nykyisen mallin ja värin mukaisesti. Rappauksien uusimistöiden jälkeen seinille asennetaan uudet valomainoksille tarkoitetut kiinnityskiskot sekä valomainosten kaapeloinnit laitteistoineen. Samalla kivisokkeli pestään ja sokkelin saumaukset kunnostetaan tai uusitaan. Myös syöksytorvet uusitaan korjausalueella siten, että kerrostasopellin ylitysmutkat ja alemmat osat uusitaan, mutta yläpuoliset osat säilytetään. Lisäksi rakennuksen luoteisnurkassa, katutasolla sijaitseva ikkuna-aukko ummistetaan.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetyt toimenpiteet ovat rakennuksen suojelumääräyksen ja 2.5.2024 pidetyssä työneuvottelussa sovitun mukaisia. Julkisivujen ilme säilyy. Aineistosta eivät kuitenkaan kaikilta osin käy ilmi julkisivuissa käytettävät materiaalit. Maakuntamuseo suosittelee käyttämään rakennuksen alkuperäisiä pintamateriaaleja vastaavia tuotteita ja perinteisiä työtapoja. Rappaus on tyypillisesti kalkkipitoisilla laasteilla toteutettu kolmikerrosrappaus, joka hierretään käsin ja pintakäsitellään kalkkimaalilla. Mainoslaitteiden kiskot tulee sijoitella siten, että ne ovat symmetrisesti julkisivuaukotukseen nähden. Kulmaikkunan poistaminen on mahdollista, mikäli ikkuna-aukon sijainti säilyy nähtävissä syvennyksenä. Toimenpiteet tulee toteuttaa yksityiskohtia myöten huolellisesti ja laadukkaasti rakennuksen arvoon ja arkkitehtuuriin sopivalla tavalla.
Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo tarpeelliseksi tuoda esiin, ettei Sumeliuksen talosta ole tehty rakennushistoriaselvitystä (RHS), josta sen historia ja arvot, vaikkapa rakennusosien, sisätilojen ja julkisivujen säilyneisyys, kävisivät ilmi. Suojellussa arvorakennuksessa rakennushistoriaselvityksestä olisi apua normaalien kunnostustoimien ja mahdollisten muutosten suunnittelussa sekä niiden vaikutusten arvioinnissa. Maakuntamuseo suosittelee RHS:n laatimista. Ohjeita selvityksen tilaamiseen ja tekemiseen löytyy tarvittaessa mm. Museoviraston Talon tarinat -oppaasta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä.
Jaa
Facebookissa