maisemallisesti keskeinen sijainti

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. kiinteistö on kokonaisuudessaan melko hyvin hoidettu. Tehdyissä remonteissa on pyritty vaalimaan kiinteistön alkuperäistä ilmettä, mikä onkin säilynyt kohtalaisen hyvin 1980-2000-luvuilla tehdyistä remonteista huolimatta. Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla Sudenkadun ja Karhunkadun kulmassa.

Kiinteistön itä-länsisuuntainen, suorakaiteen muotoinen (881,7 m2) tontti sijaitsee Sudenkadun ja Karhunkadun kulmassa, siten että tontin pohjoissivu rajautuu Sudenkatuuun ja itäpääty Karhunkatuun. Tonttia rajaa kaikilta sivuilta orapihlaja-aita. Tontilla on kaksi katuliittymää Sudenkadulle, joista tontille johtaa hiekkapintanen ajotie. Liittymäkohdissa on aukot orapihlaja-aidassa sekä portit. A-asunnon portti on puurakenteinen uudehko liukuportti ja B-asunnon portti vanhalta vaikuttava metallirunkoinen portti, jossa on pystylaudat.

Tontin pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Rakennuksen pohjoisivun ja kuistien edustat on laatoitettu luonnonkivillä, liuskekivillä ja betonilaatoilla. Asuntojen pihat on erotettu lauta-aidalla, puuritilöillä ja kasvillisuudella. Vehreällä puutarhatontilla kasvaa isoja vaahteroita, terijoensalavia, jalomäntyjä, vuorimäntyjä, koivuja, luumu-, kirsikka-, koristeomena- ja omenapuita. Lisäksi tontilla on marjapensaita, tuijia, sireeniä, siperianhernettä, marjakuusia, saniaisia, villiviiniä, ruusuja ja perennoja. Kasvillisuus on A-asunnon pihalla pääasiassa alkuperäistä ja B-asunnon pihalla sekoitus alkuperäistä ja uudempaa kasvillisuutta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti lähellä Sudenkadun reunaa. Lisäksi kiinteistön A-asunnon puoleisessa pihassa on pieni leikkimökki ja puumaja. B-asunnon puolella, tontin länsipäädyssä on erillinen autotallirakennus. Satulakattoinen autotalli on todennäköisesti 1960-luvun lopusta. Sen seinät ovat valkoiseksi maalattua limilautaa ja kate punaista huopaa.

Kiinteistössä sijaitsevan paritalon on suunnitellut rakennusmestari Sakari Autero, joka on vastannut myös Sopulinkatu 14:ssa sijaitsevan rakennuksen alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistöllä on ollut vuosien kuluessa monia omistajia. Ensimmäinen omistaja ja rakentaja oli myös suunnittelusta vastannut Sakari Autero perheineen. Auterot asuivat aluksi paritalon A-asunnon ensimmäisessä kerroksessa ja Sakari Auteron vanhemmat B-asunnossa. Yläkerrat olivat vuokralaisten käytössä. Jonkin aikaa koko B-asunto oli vuokrattuna.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: itä- ja eteläpuolella on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja ja pohjois- ja länsipuolella sijaitsee kaksikerroksiset puukerrostalot.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto. Internet: www.etuovi.com

Jaana Susi ja Pertti Timonen