rakennusperinteinen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennus on toiminut läheisen kotiteollisuuskoulun opettajan asuntona. Asuinrakennus, talousrakennus ja tonttiin kuuluva vanha kasvillisuus; kuusiaita, syreeniaita, tammi ja omenapuut, muodostavat ulkoasultaan hyvin säilyneen kokonaisuuden 1910/20-luvulta.

Haapamäen tontilla ovat autiona olevat (1) asuinrakennus ja (2)talousrakennus, jotka ovat 1900-luvun alkupuolelta. Lisäksi tontin länsirajalla on korkea kuusiaita ja pohjoisrajalla syreeniaita. Tontti on vanha puutarhapiha, joka on kasvanut viime vuosina umpeen.

(1) Asuinrakennus on rakennettu luonnonkivistä kasatulle matalille pilareille. Hirsirunko on vuorattu keilapontatulla vaakalaudoituksella. Vintin päädyt ovat helmiponttipaneelia, jolla on vuorattu myös räystään aluset. Maali on vanhaa luonnonvalkoista öljymaalia. Ikkunat ovat vanhat 2xristikarmilliset ikkunat. Lisäksi itäseinällä ja vintin pohjoispäässä on käytetty T-karmillisia ikkunoita. Eteläpään vintinikkuna on uudempi 1-ruutuinen tuuletusikkunalla. Mansardikatto on katettu huovalla ja kolmiorimalla. Pulpettikattoisessa Umpikuistissa on sisäänkäynnin kohdalla vastaharja. Kuistin ikkunat ovat pieniruutuiset koristeikkunat, toinen ilmeisesti uusittu myöhemmin. Ulko-ovi on nykyaikaisempi. Kuistin räystään alla on sahalaitakoristelua. Rakennuksen kaakkoiskulmalta on purettu kuisti pois, jonka nurkkakivet ovat edelleen paikalla. Rakennus on ulkoisilta materiaaleiltaan, vuoraus, ikkunat ja kivijalka, hyvin säilynyt. Teknisesti rakennus on huonokuntoinen. Katossa on huovassa suuria reikiä, joiden läpi rakennukseen pääsee vettä. Ilmeisesti tämä on aiheuttanut pohjoispään huoneen välikaton totaalisen tuhoutumisen ja purkamisen.

Rakennus on tyylistä päätellen rakennettu 1910-30-luvulta, joskin ladottu kivijalka voi viitata vanhempaan rakennukseen, jota on vain muutettu 1900-luvun alkupuolella.

Rakennusta on ryhdytty korjaamaan mm. eteläpään huoneen sisäkattoa on laskettu ja seiniä levytetty. Lisäksi on kaivettu viemäriojaa. Työ on kuitenkin keskeytynyt jo vuosia sitten. Tällä hetkellä katon paikkaaminen olisi ensisijainen tehtävä, jos rakennus halutaan säilyttää. Huoneissa on kaksi kaakeliuunia 1900-luvun alkupuolelta.

Talousrakennus on rakennettu nurkkakiville. Rakennus on vuorattu keltaiseksi maalatulla

Asuinrakennus tunnetaan Suonpään talona. Nimi viittaa Suonpää -nimiseen opettajaan, joka opetti läheisessä kotiteollisuuskoulussa 1920 ja -30 -luvulla.

Haapamäkeä vastapäätä oli Asemankadun varrella 1800-luvulla Topin kantatalo. 1900-luvulla paikalla oli Nuupalan maisterin omistama huvila. Ilmeisesti 1920-luvulta alkaen huvilassa/tontilla toimi kotiteollisuuskoulu. Huvilarakennus tuhoutui sodan jällkeen tulipalossa. Tämän jälkeen paikalle tuli villakehräämö, jonka aikana rakennettiin mm. tienvarressa oleva 2-kerroksinen rakennus. Nykyisin tiloissa toimii Etelä-Satakunnan puhelin.

Asuinrakennus on kaupungin antamien tietojen mukaan rakennettu vuonna 1935, joskin se voi viitata mahdolliseen muutosvuoteen. Ainakin paikalla on ollut rakennus ennen vuotta 1935. Talousrakennus olisi samojen tietojen mukaan vuodelta 1922.

Haapamäen tontti sijaitsee Asemakadun ja rautatien välissä. Rakennukset ovat harjanteella, joka viettää kohti Liekoveden rantaa. Tonttia rajaavat lännessä kuusiaita, pohjoispuolella syreeniaita ja eteläpuolella luonnonmetsä. Piha on kasvanut umpeen ja sieltä pystyy erottamaan vain kaksi omenapuuta. Naapurissa ei ole asutusta, länsipuolella on vanhaa peltoa. Pohjoispuolella on Asemakadun toisella puolella entisen karjatalouskoulun rakennuksia, joissa toimii Etelä-Satakunnan puhelin. Pohjoisempana on Teknikumin tehdasalue.

Vanha pihapiiri, asuinrakennus, talousrakennus ja runsas kasvillisuus tulisi säilyttää. Rakennusten mahdollisissa muutos- ja korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Muutosten olisi hyvä olla pääasiassa vanhaa asua palauttavia. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Rakennuksen katon korjaus olisi hyvä tehdä mahdollisimman pian.

1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat

Teukku Erkki, haastattelu marraskuussa 2004