Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty uutta lausuntoa otsikon mukaisessa asiassa, josta museo on aiemmin antanut lausunnon 1.8.2022 (diar. 462/2022). Jankan tilakeskuksen pihapiiriin kuuluvat noin v. 1921 rakennettu Jankan tilan päärakennus ja noin v. 1918 rakennettu luhtiaitta. Jankan tilakeskuksen kaakkoisosassa on säilynyt osa keskiajalta peräisin olevan Takahuhdin kylän tonttimaasta. Jankan tilakeskusta koskee vuonna 2019 hyväksytty asemakaava. Kaavaratkaisu mahdollisti Jankan 1950-luvun talousrakennusten purkamisen ja korvaamisen uusilla asuinrakennuksilla. Tältä osin kaava on nyt toteutunut. Jankan päärakennus ja aitta on suojeltu kaavassa merkinnällä sr-7: "Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Lupahakemus koskee poikkeamista tästä kaavamääräyksestä päärakennuksen osalta.
Maakuntamuseo on aiempaa lausuntoaan varten tutustunut Jankan päärakennuksesta teetettyihin kuntoselvityksiin (Kuntotarkastus 30.12.2014, Raksystems Anticimex Oy, ja Kuntotutkimusraportti 7.12.2021, Suomen Sisäilmatutkimus Oy). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, etteivät selvitykset anna riittävää käsitystä rakennuksen kunnosta eivätkä esitetyt johtopäätökset ja toimenpidesuositukset huomioi kohteen suojelumääräystä ja kulttuuriympäristöarvoja. Lisäksi esitettiin tutkimussuunnitelman laatimista ennen jatkotutkimusten suorittamista. Maakuntamuseo ei puoltanut poikkeamisluvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari ja rakennustutkija tekivät kohteeseen 25.8.2022 katselmuksen, jossa olivat läsnä kuntoselvityksen laatija ja kiinteistön omistajan edustaja. Sittemmin kuntoselvityksiä on täydennetty jatkotutkimuksella (Kuntotutkimusraportti Jankan maatilan päärakennus, 21.11.2022, Suomen Sisäilmatutkimus Oy), jonka yhteydessä kohteessa on tehty 11 rakenneavausta ja 11 materiaalin mikrobianalyysia. Mikrobianalyyseistä kuusi on otettu hirsiseinien pellavariveestä, kolme yläkerran rankarakenteisten seinien lämpöeristeestä ja kaksi alemman välipohjan olkitäytteestä. Suurimmassa osassa näytteistä (9/11) todettiin selvä mikrobikasvu. Selvityksessä esitetty johtopäätös on, että rakenteelliset vauriot olisivat laajuudestaan huolimatta korjattavissa, mutta mikrobivaurioiden korjaaminen edellyttäisi muun muassa koko hirsirungon purkamista, puhdistamista ja kaiken pellavariveen poistamista. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kuvatun kaltainen hanke olisi laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen ja tuhoaisi pääosan rakennuksen alkuperäisiin materiaaleihin ja julkisivuihin sitoutuneista kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää rakennuksen purkamista mahdollisena, joskin erittäin valitettavana. Jankan tilakeskuksen erittäin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot ovat olleet tiedossa pitkään, joten rakennuksen omistajien olisi vuosien mittaan tullut huolehtia rakennuksen perusylläpidosta maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla (MRL § 116). Tällöin päärakennuksen kunnon ajautuminen nykyisenkaltaiseen tilanteeseen olisi mitä todennäköisemmin voitu estää.
Poikkeamislupahakemuksen kohteena olevan asuinrakennuksen vieressä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Takahuhdin historiallisen kylänpaikan jäännös (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000024615). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo viittaa arkeologisen kulttuuriperinnön huomioimisen osalta hankkeesta aiemmin antamansa lausunnon diar. 462/2022 sisältöön. Em. lausunnossa esitetyt, arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua ja huomioimista koskevat ehdot tulee kirjata mahdolliseen lupapäätökseen. Päätös valitusosoituksineen pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle tiedoksi viipymättä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty uutta lausuntoa otsikon mukaisessa asiassa, josta museo on aiemmin antanut lausunnon 1.8.2022 (diar. 462/2022). Jankan tilakeskuksen pihapiiriin kuuluvat noin v. 1921 rakennettu Jankan tilan päärakennus ja noin v. 1918 rakennettu luhtiaitta. Jankan tilakeskuksen kaakkoisosassa on säilynyt osa keskiajalta peräisin olevan Takahuhdin kylän tonttimaasta. Jankan tilakeskusta koskee vuonna 2019 hyväksytty asemakaava. Kaavaratkaisu mahdollisti Jankan 1950-luvun talousrakennusten purkamisen ja korvaamisen uusilla asuinrakennuksilla. Tältä osin kaava on nyt toteutunut. Jankan päärakennus ja aitta on suojeltu kaavassa merkinnällä sr-7: "Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Lupahakemus koskee poikkeamista tästä kaavamääräyksestä päärakennuksen osalta.
Maakuntamuseo on aiempaa lausuntoaan varten tutustunut Jankan päärakennuksesta teetettyihin kuntoselvityksiin (Kuntotarkastus 30.12.2014, Raksystems Anticimex Oy, ja Kuntotutkimusraportti 7.12.2021, Suomen Sisäilmatutkimus Oy). Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, etteivät selvitykset anna riittävää käsitystä rakennuksen kunnosta eivätkä esitetyt johtopäätökset ja toimenpidesuositukset huomioi kohteen suojelumääräystä ja kulttuuriympäristöarvoja. Lisäksi esitettiin tutkimussuunnitelman laatimista ennen jatkotutkimusten suorittamista. Maakuntamuseo ei puoltanut poikkeamisluvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari ja rakennustutkija tekivät kohteeseen 25.8.2022 katselmuksen, jossa olivat läsnä kuntoselvityksen laatija ja kiinteistön omistajan edustaja. Sittemmin kuntoselvityksiä on täydennetty jatkotutkimuksella (Kuntotutkimusraportti Jankan maatilan päärakennus, 21.11.2022, Suomen Sisäilmatutkimus Oy), jonka yhteydessä kohteessa on tehty 11 rakenneavausta ja 11 materiaalin mikrobianalyysia. Mikrobianalyyseistä kuusi on otettu hirsiseinien pellavariveestä, kolme yläkerran rankarakenteisten seinien lämpöeristeestä ja kaksi alemman välipohjan olkitäytteestä. Suurimmassa osassa näytteistä (9/11) todettiin selvä mikrobikasvu. Selvityksessä esitetty johtopäätös on, että rakenteelliset vauriot olisivat laajuudestaan huolimatta korjattavissa, mutta mikrobivaurioiden korjaaminen edellyttäisi muun muassa koko hirsirungon purkamista, puhdistamista ja kaiken pellavariveen poistamista. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kuvatun kaltainen hanke olisi laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen ja tuhoaisi pääosan rakennuksen alkuperäisiin materiaaleihin ja julkisivuihin sitoutuneista kulttuurihistoriallisista arvoista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo pitää rakennuksen purkamista mahdollisena, joskin erittäin valitettavana. Jankan tilakeskuksen erittäin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot ovat olleet tiedossa pitkään, joten rakennuksen omistajien olisi vuosien mittaan tullut huolehtia rakennuksen perusylläpidosta maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla (MRL § 116). Tällöin päärakennuksen kunnon ajautuminen nykyisenkaltaiseen tilanteeseen olisi mitä todennäköisemmin voitu estää.
Poikkeamislupahakemuksen kohteena olevan asuinrakennuksen vieressä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Takahuhdin historiallisen kylänpaikan jäännös (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000024615). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo viittaa arkeologisen kulttuuriperinnön huomioimisen osalta hankkeesta aiemmin antamansa lausunnon diar. 462/2022 sisältöön. Em. lausunnossa esitetyt, arkeologisen kulttuuriperinnön suojelua ja huomioimista koskevat ehdot tulee kirjata mahdolliseen lupapäätökseen. Päätös valitusosoituksineen pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle tiedoksi viipymättä.