Tutkimushanke Pirkkalan kirkkoherranpappilan pakari-väentupa ja luhtiaitta
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Pirkkala
Nimi:Pirkkalan kirkkoherranpappilan pakari-väentupa ja luhtiaittaHankkeen tyyppi:Rakennusinventointi
Rakennushistoriaselvitys
Muu
Hankkeen lyhyt kuvaus:Pirkkalan seurakunta tilasi kesällä 2015 Pirkanmaan maakuntamuseolta selvityksen väentuvan ja aitan historiasta. Selvitystyö tehtiin syyskuussa 2015. Selvityksessä tarkastellaan pappilan sijaintia ja pappilan yleistä rakennuskantaa sekä erityisesti pakari-väentuvan sekä luhtiaitan ja niitä edeltävien vastaavien rakennusten vaiheita. Selvitys pohjautuu pappilaa koskevan kirjallisen lähdeaineiston käyttöön.Vastuutaho/vastuuhenkilö:Pirkanmaan maakuntamuseo / Georg HaggrénHankkeen alkupvm:01.09.2015Hankkeen loppupvm:30.12.2015
Tekstitiedot
-
Menetelmät:Selvityksessä tarkastellaan pappilan sijaintia ja
pappilan yleistä rakennuskantaa sekä erityisesti
pakari-väentuvan sekä luhtiaitan ja niitä edeltävien
vastaavien rakennusten vaiheita. Selvitys pohjautuu
pappilaa koskevan kirjallisen lähdeaineiston käyttöön.
Yhteenveto:Vanhaa rakennuskantaa pappilassa edustavat vuosina 2014 ja 2015 kunnostetut pakari-väentupa sekä kaksikerroksinen luhtiaitta. Ne ovat molemmat osa ainakin 1600-luvulle ja luultavasti aina keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa pappilan pihapiirissä. Pakari ja renkipirtti mainitaan jo vanhimmassa eli vuoden 1703 katselmuksessa. Tuolloin ne sijaitsivat erillääntoisistaan, vaikka pakarin yhteydessä oli toinen tupa. Uusi pakari, jota käytettiin myös panimona, valmistui vuonna 1754. Se jäi lyhytikäiseksi, sillä huonokuntoisen rakennuksen
tilalle valmistui uusi jo vuonna 1796. Isonvihan jälkeen luultavasti 1720-luvulla rakennettu renkitupa sai puolestaan väistyä uuden tilalta vuonna 1767. Tämä puolestaan korvattiin uudella vuonna 1803. Sekä pakari että renkitupa siirrettiin vuosina 1810–1811
päärakennuksen edustan siipirakennuksiksi eli nykyisille paikoilleen.
Päärakennuksen lounais puolella uutta miespihaa rajaamaan tuodut pakari ja renkitupa paloivat vuonna 1829. Samoille paikoille rakennettiin heti vuonna 1830 uudet rakennukset, jotka olivat niin lähellä toisiaan, että ne päätettiin vuonna 1833 yhdistää väliin rakennetun eteisen ja eteiskamarin avulla saman katon alle. Pakarin ja väentuvan yhdistämisen jälkeen
miespihan lounaissivua rajasi kahden siipirakennuksen sijaan paritupa. Tämä pakari-väentupa paloi talvella 1877, mutta se rakennettiin hieman lyhyempänä kokonaisuutena uudelleen vanhalle kivijalalle. Tämä kivijalka todettiin vuonna 1899 huonoksi ja sen tilalle vaihdettiin ajanmukainen suurista lohkokivistä koostuva kivijalka. Vuonna 1925 rakennuksen sisätiloja
muutettiin siten, että väentuvasta tehtiin tilanhoitajan asunto, eteisen peräkamarista ja uudesta leivintuvan kamarista tuli naimattoman työväen asuinsijoja. Nyt rakennuksen huonejako on jälleen palautettu siihen asuun, joka sillä oli 1800-luvun lopulla. Pappilassa on jo keskiajalla ollut ruoka-aitta. Vuonna 1703 miespihalla oli kaksi pientä aittaa. Niiden tilalle päätettiin vuonna 1708 rakentaa keskiosainen luhtiaitta. Tämä suunnitelma toteutui vasta vuonna 1789, jolloin pappilan uuden holvikellarin päälle pystytettiin uusi aitta. Se siirrettiin vuonna 1811 uuden miespihan itälaidalle, mutta jo tuolloin osa hirsistä jouduttiin uusimaan. Tällä paikalla rakennus sijaitsi ainakin vuoteen 1877, mutta luultavasti aina 1800-luvun lopulle asti. Aivan 1900-luvun alussa luhtiaitta siirrettiin nykyiselle paikalleen eli hyvin lähelle
vanhaa kellaria, jonka päälle sen runko oli alkujaan 1700-luvun lopussa rakennettu. Rakennuksen alakerrassa on aittamaisia tiloja, mutta yläkerta on sisustettu kesäkappeliksi.
Lähteet:Arkistolähteet:Hämeenlinnan maakunta-arkisto (HMA)
Pirkkalan seurakunnan arkisto (PSA)
III Cb:1 Kirkkoherran virkatalon lähtö- ja tulokatselmusten pöytäkirjat 1703–1865
III Hb:2 Pappilaa koskevat asiakirjat 1737–1833
Kansallisarkisto(KA)
Maanmittaushallituksen arkisto (MHA)
Alue- ja rajakartat
MH 4 Charta öfver Biörneborgs lähn
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto
Hämeen lääni, Pirkkala
H7:25/1 Pappila; Pöytäkirja ja karttaselitys 1768 – 1768
H5:1/4-5 Pirkkala; Tiluskartta ja selitys 1769 – 1769
H5:1/6-22 Pirkkala; Pirkkalan ja Topparin kylät sekä Pirkkalan pappila: kartta,
pöytäkirja ja isojaon jakokirja 1769–1780
Nokian seurakunnan arkisto (NSA)
III Cb:1 Virkatalolautakunnan pöytäkirjoja 1909–1925.
III Cb:3 Virkatalolautakunnan pöytäkirjoja 1897–1913.
Pirkkalan seurakunnan arkisto (PSA), Pirkkala
Kartta-arkisto
Talousarkisto II Ci:1 Taloudellisten katselmusten pöytäkirjat 1877–2000.
Painamattomat tutkimusraportit:
Hietalahti, Yrjö: Pirkkalassa pappina kuultua ja koettua. s.a. PSA II K:2.
Kauhanen, Sami: Pirkkalan seurakunta – Vanhan pappilan alue. Rakennusinventointi ja maisemallinen
asema. Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki OY 2011.
Lyytinen, Hanna: Pirkkalan vanha pappilan väentuvan ja aitan korjaus ja muutos. Arkkitehtitoimisto
Hanna Lyytinen Oy 2014.
Mikkola, Esa: Pirkkala. Pappila. Historiallisen ajan kohteen koekaivaus Pirkkalan vanhan pappilan
alueella 13.–15.6.2012. Museovirasto, Kulttuuriympäristönhoito/Arkeologiset kenttäpalvelut. Salminen,
Hanna-Leena: Pirkkala. Pappilan ranta-asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 2009.
Pirkanmaan maakuntamuseo.
Soininen, Tuija-Liisa: Pirkkala. Arkeologinen perusinventointi 1998. Pirkanmaan
maakuntamuseo.
Kirjallisuus:
Alanen, Timo & Kepsu, Saulo . Kuninkaan kartasto Suomesta - Konungens kartverk från Finland 1776-
1805. SKS Toimituksia 505. Tampere 1989.
Saarenheimo, Juhani: Vanhan Pirkkalan historia. Tampere 1974.
Sappinen, Eero: Pohjois-Pohjanmaan maaseutupappiloiden rakennukset 1600-luvun lopulla. Kansatieteellinen arkisto 34. Helsinki 1985.
Suolahti, Gunnar: Suomen pappilat 1700-luvulla. Porvoo 1912
Rakennetun ympäristön kohteet
-
Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
AvaaPirkkala
Pappila - Pirkkalan seurakunnan pappila - Pappilantie 65 Pappila
Pappilantie 65 kirkollinen