rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. 1980-luvulla ja sen jälkeen tehdyissä remonteissa on pyritty vaalimaan rakennuksen alkuperäistä ilmettä, mikä onkin säilynyt erinomaisesti. Erityisesti mainittakoon alkuperäiset, kauniit pystypaneeliovet sekä kuistille johtavat kaunismuotoiset avoportaat metallikaiteineen. Rakennus edustaa mallikkasti aikakautensa rakennusperinnettä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen, lyhyen suorakaiteenmuotoinen (1110 m2) tontti sijaitsee Ahmankadun varrella, siten että tontin luoteispääty rajautuu Ahmankatuun. Tonttia rajaa kaikilta sivuilta pensasaita, joka on pääosin orapihlajaa.

Tontilla on kaksi katuliittymää Ahmankadulle. Liittymäkohdissa on aukot orapihlaja-aidassa. Läheltä pohjoiskulmaa johtaa polku kuistille ja läheltä länsikulmaa hiekkapintainen ajotie rakennuksen taakse kellarin autotallille.

Tontin pinta on pääosin nurmea ja melko tasainen, viettäen aavistuksen luoteeseen ja kaakkoon.

Puutarhan polkuja on laatoitettu liuskekivillä ja nelikulmaisilla betonilaatoilla.

Puutarhatontilla kasvaa vanhoja omena-, luumu- ja kirsikkapuita, mongolianvaahtera, sireeniä, vadelmaa, marjapensaita, kuusamaa, tuija sekä perennoja ja villiviiniä. Puutarhassa on lisäksi betonista valettu munuaisen muotoinen vesiallas. Kasvillisuus on pääosin 1950-luvulta ja alkuperäisen puutarhasuunnitelman mukainen.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten luoteis-kaakkosuuntaisesti lähellä Ahmankadun reunaa. Lisäksi tontilla on uudehko, kevytrakenteinen, kuusikulmainen huvimaja.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Aravahallinnon tarkastaja Olavi J. Hallanvaara, joka on vastannut yhteesä 16 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistön nykyiset asukkaat, Mäkelät ovat talon kolmannet omistajat ja ostaneet talon vuonna 1985. Toiset omistajat, Jaakko ja Salme Raivio olivat ostaneet talon keskeneräisenä 1950-luvulla.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: etelässä on Babtistiseurakunnan kirkko- ja asuntolarakennus ja luoteessa Kissanmaankadun varren kerrostalo. Muutoin ympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Heikki Mäkelä ja Helena Liesjärvi-Mäkelä.