rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistön alkuperäisyysaste on heikentynyt merkittävästi 1970 tehdyn laajennuksen myötä, jolloin rakennuksen muoto on muuttunut. Laajennuksen tieltä on myös purettu alkuperäinen kuisti. Muilta osin hyvin hoidettu kiinteistö on säilynyt alkuperäisessä asussaan edustaen mallikkaasti aikakautensa rakennusperinteitä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen, epäsäännöllisen suorakaiteen muotoinen (940 m2) tontti sijaitsee Sopulinkadun varrella, siten että tontin luoteispääty rajautuu Sopulinkatuun. Tonttia rajaa lounaasta ja luoteesta orapihlaja-aita, koillis- ja kaakkoisrajat ovat aitaamattomia. Tontilla on kaksi katuliittymää Sopulinkadulle, hiekkapintainen ajotie asuinrakennuksen taakse ja nelikulmaisin betonilaatoin laatoitettu polku sisäänkäynnille.

Tontin pinta on jyrkkää rinnettä, joka laskee kaakkoon. Pääosa pinnasta on nurmea. Puutarhassa on lisäksi betoniportaita. Kasvillisuutena puutarhatontilla on iso mänty, jalomäntyjä, omenapuita, sireeni-, jasmike-, hanhikki-, norjanangervo-, vadelma- ja marjapensaita sekä perennoja. Tontin pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin alkuperäisiä.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti lähellä Sopulinkadun reunaa.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Aarne Säynäväjärvi, joka on vastannut yhteensä 5 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistöllä on oma tontti. Tontti on Jankan tilan entisiä maita ja se on vuoteen 1947 asti kuulunut Messukylän Takahuhdin kylään. Alkuperäisen erotetun määräalan kiinteistörekisteritunnus oli 11:173

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto. Internet: www.etuovi.com

Jorma Mäkelä