rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Vanha pappilan torppa, asutettu 1700-luvulla. Kohtalaisen hyvin säilyneet vanha päärakennus, luhti ja aitta edustavat 1800-luvun rakennustapaa. Vanha rakennustapa on säilynyt, joskin uudistunut. Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Savilahden pohjukan peltomaisemassa.

Savilahti sijaitsee Savilahden pohjukassa peltojen keskellä. Tilakeskuksessa ovat asuinrakennus v 1982, vanha päärakennus 1800-l alku, Luhtiaitta v. 1793, aitta 1800-l, paja/liiteri 1980-l ja navetta/ rehuvarasto/ konesuoja rakennusvuosi. 1971, laajennus 1990-l. Savilahti on toimiva karja- ja viljelytila.

Näiden länsipuolella olevassa metsässä on lisäksi vanha riihi ja uudehkot kuivuri ja kalustosuoja.

Vanha päärakennus on rakennettu luonnonkivistä tehdylle kivijalalle. Länsipääty on itäpäätyä vähän leveämpi ja vanha isäntä muisteli välissä olleen porstuan olleen ylhäältä auki 1900-luvun alkupuolella. Molemmat osat ovat päätykolmiota myöten rakennettu hirrestä. Runko on verhottu peiterimavuorauksella 1960-luvulla, samassa yhteydessä nykyinen pieniruutuisilla ikkunoilla varustettu kuisti rakennettiin. Maalina on käytetty punamultaa. Ikkunat ovat sekalaiset, iältään etupäässä 1900-luvun puolen välin ajalta. Katto on saumapeltiä. Rakennusta käytetään etupäässä varastona.

Luhtiaitta on nurkkakiville tehty pitkänurkkainen 2-kerroksinen hirsirakennus. Satulakaton katteena on tiili. Rakennuksen itäpään alakerran huoneen ulko-oven sisäpintaan on kaiverrettu "1793 i A H"

Luhdin takana on korkea ja pitkänurkkainen aitta. Kunto on hyvä. Riihi on pitkä hirsirakennus. Itäsivulla olevaa alkuperäistä katosta on muutettu nykykäyttöön soveltuvaksi.

Vanhat rakennukset on hyvässä kunnossa.

Savilahti on pappilan entinen torppa. Heikki Heikinpoika rakensi sen v. 1750. Savilahti oli Pirkkalan suurimpia torppia ja taksvärkit olivat sen mukaiset. Torppa lunastettiin vapaaksi 1920-luvun alkupuolella, v. 1925. Sama laki pienensi myös Savilahden pinta-alaa. Metsää ja peltoa jäi vain 20 hehtaaria kumpaakin. Samalla suvulla tila on ollut aina 1800-luvulta.

Vanha piha oli ns. umpipiha. Uuden asuinrakennuksen kohdalla oli aikaisemmin 1800-luvun puolessä välissä rakennettu ns. syytinkirakennus. Sitä vastapäätä oli kivijalalle rakennettu hirsinavetta. Eteläsivun muodostivat luhtiaitta ja aitta, jotka siirrettiin nykyiselle paikalle 1970-luvulla. Niiden jatkeena oli länsipäässä läpikuljettava rakennus.

Savilahti sijaitsee lahden pohjukassa pienellä kumpareella. Ympärillä aukeaa peltomaisema. Eteläpuolella tilaa on uudehko omakotitalo. Lahden rannoille on rakennettu huviloita. Muuten maisema on säilynyt avoimena. Savilahden tie kaartelee tilan eteläpuolelta. Pihaa ympäröivät rakennukset neljältä sivulta. Pihassa on nurmikkoa, omenapuita ja koristekasveja.

Pihapiirin vanha rakennuskanta tulisi säilyttää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös kohteen maisemallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen, mukaan lukien lähialueen peltomaisema.

Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975.