Pirkanmaan maakuntamuseo toteutti kesällä 2024 modernin rakennusperinnön teemainventoinnin Tampereen kauppakeskuksista osana alueellisen vastuumuseon kulttuuriperintötiedon edistämistehtävää. Inventoinnin tarkoituksena on tunnistaa rakennustyypin ominaispiirteitä ja samalla dokumentoiden kaikki Tampereen kauppakeskukset. Inventointiin kuuluu viisi kauppakeskusta.

Tampere

Inventoinnin toteutti rakennusarkkitehti ja arkkitehtiylioppilas Sanni Hujanen 14.5.-28.6.2024 välisenä aikana. Työn ohjausryhmään kuuluivat Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkijat Anna-Leena Lehto, Miia Hinnerichsen ja Miinu Mäkelä.

Inventointityön aluksi määriteltiin kauppakeskuksen käsite, valikoitiin inventoitavat kohteet, perehdyttiin niitä käsitteleviin aikaisempiin selvityksiin ja tutustuttiin rakennuksista saatavilla oleviin aineistoihin, kuten rakennuspiirustuksiin. Jokaisen kohteen rakennuslupapiirustukset oli digitoitu Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkistoon.

Kohdekäynnillä kohteet valokuvattiin ja niistä täytettiin inventointilomake. Kaksi kohteista on kokonaan tai osittain inventoitu aiempien hankkeiden yhteydessä (Kauppakeskus Tullintori, Tullikamarin aukion rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, 2018 sekä Vuoltsun ja Autotuonnin kortteli, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, 1998). Näiden kohteiden tietoja ja arvotusta on päivitetty tähän inventointiin. Tiedot inventoiduista kohteista vietiin Tampereen historiallisten museoiden ylläpitämään Siiri-tietopalveluun.

Tampereen kauppakeskukset edustavat pääosin rakennusajankohtansa tyyli-ihanteita tyypillisine piirteineen. Kauppakeskusarkkitehtuuri nähdään käyttöarkkitehtuurina, jossa yksityiskohdat ovat melko riisuttuja, mikä korostuu etenkin uudemmissa kauppakeskuksissa. Kauppakeskukset ovat yksityisomisteista julkista tilaa, joita kehitetään kaupallisten intressien ehdoilla, nopeallakin tahdilla. Kauppakeskusten keskeinen sijainti sekä koko ja näin ollen kaupunkikuvallinen merkitys kuitenkin näkyy arkkitehtuurin laadussa.

Inventoitujen kohteiden säilyneisyys vaihtelee. Keskeisten tunnuspiirteiden säilyneisyys on pääosin hyvä, mutta rakennusten käyttötarkoitus ja kaupallisten intressien palveleminen ovat vaikuttaneet niin ulko- kuin sisätilojen säilymiseen. Kaikissa inventoiduissa kohteissa alkuperäinen rakennusajankohta oli kuitenkin edelleen havaittavissa.

SISÄTILAT JA TOIMINNALLISUUS

Inventoinnin myötä hahmottui kauppakeskuksien sisätilojen jäsentymisestä kaksi tyyppiluokkaa: keskusaula- ja keskikäytävämallit. Keskikäytävään tai keskusaulaan sijoittuu sisätilojen pääporras. Kahden kauppakeskuksen, Koskikeskuksen ja Kauppakeskus Ratinan, sisätilat rakentuvat keskusaukion sekä aukiolta lähtevien sisäkatujen ympärille. Kolme kauppakeskusta, Kauppakeskus Duo, Like ja Tullintori, rakentuvat keskikäytävän ympärille. Näistä Koskikeskus ja Ratina ovat selvästi suurimpia, joten kerrosalan määrän voi nähdä vaikuttavan sisätilojen logiikkaan. Kummastakin tyyppiluokasta on tunnistettavissa ajatus kaupungista pienoiskoossa, jossa kauppakadun kaltaiset käytävät ja torimaiset aukiot muodostavat kaupunkien rakennetta muistuttavan kokonaisuuden.

Keskeisen sisätilalogiikan ja sisäportaiden lisäksi suurimmilla liiketiloilla on omia sisäisiä vertikaalisia yhteyksiä, ja ne jäsentyvät oman tilallisen logiikkansa mukaan. Liikehuoneistojen omien jäsentymistapojen sekä kauppakeskuksissa tapahtuvan jatkuvan muutoksen vuoksi kauppakeskuksissa käytetään pilarirunkoa, joka on helposti muunneltava.

RAKENNUSTYYPIN ERITYISPIIRTEET

Rakentamisajankohdaltaan ja arkkitehtuuriltaan kohteet eroavat toisistaan huomattavasti, mutta ilmentävät jokainen aikakautensa laadukasta kaupallista arkkitehtuuria. Vanhin kohde on valmistunut vuonna 1988 ja uusin vuonna 2018. Viidestä kohteesta kolme oli rakennettu laajennusosana tai yhdistämällä vanha rakennus uuteen. Näistä jokaisessa vanhat julkisivut ovat säilyneet osana sisätiloja. Tämä näyttäytyy kauppakeskuksille ominaisena tapana yhdistää vanhoja rakennuksia uusiin laajennusosiin. Jokaisessa esimerkissä uusi osa erottui selkeästi vanhasta ja ajalliset kerrokset olivat ulkotiloissa helposti havaittavissa.

Kauppakeskukset ovat kerrosalaltaan ja runkosyvyydeltään erittäin suuria, minkä vuoksi julkisivujen kautta saatava luonnonvalo valaisee rungon keskiosia heikosti. Kaikissa inventoiduissa kohteissa onkin luonnonvalon lisäämiseksi hyödynnetty kattoikkunoita, jotka sijoittuvat aulojen tai keskuskäytävien yhteyteen. Etenkin keskikäytävämallissa kattoikkunoista syntyy voimakas mielleyhtymä katettuun pasaasiin.

Kauppakeskusten julkisivut osin melko suljettuja. Jokaisesta inventoidusta kohteesta löytyy myös katutilaan avautuvia liiketiloja, joilla on omat sisäänkäyntinsä kauppakeskusta laajempien aukioloaikojen mahdollistamiseksi. Nämä muodostavat joissakin tapauksissa kivijalkaliikkeitä muistuttavaa julkisivua. Kauppakeskusten julkisivut toimivat käyttötarkoituksen takia myös taustana erilaisille mainoksille. Mainokset määrittävätkin julkisivuja voimakkaasti ja osittain häivyttävät taustalla olevaa arkkitehtuuria.

Kauppakeskukset ovat 1980-luvulla Suomeen saapunut rakennustyyppi, jonka vilkkain rakentamisaika on 2000-luvulla. Kauppakeskusten rakentaminen liittyy kaupungistumiseen sekä jälkiteolliseen aikaan, jolloin kotitalouksilla on ollut yhä enemmän varallisuutta käytettävänään.

Kohteiden vähäisyyden vuoksi inventoinnin tarkoitus oli keskinäisen vertailun ja arvoluokittelun sijaan tiedon tuottaminen. Merkittäviä arvoja kauppakeskuksissa olivat rakennustaiteelliset ja arkkitehtoniset arvot, taloushistorialliset arvot sekä kaupunkikuvalliset ja maisemalliset arvot.

Tampereen kauppakeskusten inventointityön myötä käy ilmi rakennusten keskeinen asema keskustassa sekä aluekeskuksissa ja niiden kaupunkikuvissa. Ne ovat suuria rakennuskokonaisuuksia ja kaupungin maamerkkejä, mutta monumenttien sijaan ne ovat kaupallisten intressien ohjaamia liikerakennuksia ja käyttöarkkitehtuuria. Kauppakeskuksilla ei ole yhtenäistä tyylisuuntaa, vaan ne edustavat aikansa ihanteita ja laadukasta sekä tyypillistä kaupallista rakentamista

A-insinöörit Suunnittelu Oy, 2012, Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö, Tampereen kaupunki.

Fierro, Alfred 2003, La Vie des Parisiens sous Napoleon. Soteca Napoleon I

Hakula Anna ja Kuisma Tiia, 2017, Tullin alueen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys: luonnos 31.8.2018, Arkkitehdit MY, Tampereen kaupunki

Hardwick Wiktor, 2010, Mall Maker Victor Gruen, Architect of an American Dream, Philadelphia: University of Pennsylvania Press. p. 144.

Hirvikallio Seija, 2014, Lielahden koulun rakennushistoriaselvitys: Vanha tiilikoulu ja puukoulu, Tampereen kaupunki.

Jaakola, Juha, Leskinen, Marjatta 1998, Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampere: Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98.

Kauppakeskus Duo, ei pvm. kauppakeskusduo.fi, saatavilla verkossa: https://kauppakeskusduo.fi/ [haettu 3.6.2024]

Kauppakeskus Ratina, ei pvm, ratina.fi, saatavilla verkossa: https://www.ratina.fi/ [haettu 3.6.2024]

Kauppakeskus Like, ei pvm, kauppakeskusli.fi, saatavilla verkossa: https://kauppakeskuslike.fi/ [haettu 3.6.2024]

Kolbe Laura & Hannikainen Matti, 2021, Suomen kuntakehityksen ja kaupungistumisen pitkä linja, Urbaria tiivistelmä 2021/7, Helsinki: Helsingin yliopisto, Urbaria, ISSN 2670-2363

Koskikeskus, ei pvm. koskikeskus.fi, saatavissa verkossa: https://www.koskikeskus.fi/ [haettu 3.6.2024]

Kuusikari Sanna, 2021, Metsä Board TAKO:n kartonkitehtaan rakennetun ympäristön selvitys, Pirkanmaan maakuntamuseo.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta. (2010) Finlex 4.6.2010/498. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498

Lehto Anna-Leena, 2014, Hervannan toimintakeskuksen terveysasemarakennus: Rakennushistoriaselvitys, Pirkanmaan maakuntamuseo.

Lehto Essi, 2018, Tällainen oli ruuhka Koskikeskuksen avajaisissa 30 vuotta sitten – Muistatko vielä tenniskentät kauppakeskuksen katolla? Entä kolmatta kerrosta kiertäneiden kujien nimet? Aamulehti 19.3.2018

Lindh Tommi, 2009, Ostarit, esikaupunkien keitaat, kulttuuriympäristömme.fi, 2.11.2009, päivitetty 18.11.2017, arkistoitu, saatavissa verkossa: https://web.archive.org/web/20200202114011/https://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Artikkelit/Kaupunkiymparistot/Ostarit_esikaupunkien_keitaat(37743) [haettu 3.6.2024]

Lähteenmäki Marja, 2017, Tammerkosken kansallismaisema teollisuusperintönä: Verkatehtaasta Finlaysoniin 1965–2005, Helsingin yliopisto, Humanististen tiedekunta.

Maire Mattinen, ei pvm., Verkatehdas teki suojeluhistoriaa 1974–1977, Sadan vuoden satoa, saatavissa: http://www.sadanvuodensatoa.fi/fi/artikkelit/verkatehdas-teki-suojeluhistoriaa-1974-1977 [haettu 27.5.2024]

Museovirasto, 2009, Hervannan keskusakseli, 22.12.2009, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi, saatavilla verkossa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1248 [haettu 6.6.2024]

Museovirasto, 2009, Ratinan stadion, 22.12.2009, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi, saatavilla verkossa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1242 [haettu 6.6.2024]

Museovirasto, 2009, Tammerkosken teollisuusmaisema, 22.12.2009, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi, saatavilla verkossa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5021 [haettu 6.6.2024]

Museovirasto, 2009, Tampereen linja-autoasema ympäristöineen, 22.12.2009, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, rky.fi, saatavilla verkossa: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3966 [haettu 6.6.2024]

Närhi, Mikko 1993. Hervanta Vuorenpeikkojen maa. Tampereen kaupunki, Tampere.

Närhi, Mikko 2013. Matrix - vuorenpeikon poika. Hervannan tiedotusyhdistys, Tampere.

Paquet Laura Byrne, 2003, The Urge to Splurge: A Social History of Shopping, Toronto: ECW Press.

Rouffiange-Ahmad Camilla, 2015, Kauppakeskus kutsuvana kaupunkitilana, opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, muotoilun tutkinto-ohjelma, sisustusarkkitehtuuri

Sitowise, 2024, Tampereen keskustan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Tampereen kaupunki.

Seppänen, Jouko 2002. Hervanta arkkitehtuuriopas ehdotus "925294" erämaasta innovaatioveturiksi. HerPro, Tampere.

Suomen Kauppakeskusyhdistys KKY Ry, 2024, Finnish Shopping Centers 2024 Kauppakeskukset, saatavilla verkossa: https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu2024_110424.pdf [haettu: 3.6.2024]

Talo Ratinan rannalla, Etappi-lehti 1/2010 http://issuu.com/etappi/docs/etappilehti_1_2010 (vierailtu 22.11.2013)

Tammerkoski-lehti, 4/1954 s. 115

Tampereen kaupunki, 2023, Tullin alue, saatavilla verkossa: Tullin alue [Tampereen kaupunki - Kaupunkisuunnittelu - Kaupunkiympäristö uudistuu] [haettu 31.5.2024]

Tilastokeskus, 2007, Suomen teollisuustuotannon kasvun vuodet, saatavissa: Tilastokeskus - Suomen teollisuustuotannon kasvun vuodet (stat.fi) [haettu 23.5.2024]

Tullintori, ei pvm. Tullintori.fi, saatavilla verkossa: https://tullintori.fi/ [haettu 3.6.2024]