Tullintorin kauppakeskuksen kokonaisuudessa kerroksellisuus on yksi merkittävä ominaispiirre. Tullintorin kauppakeskuksen osista eritoten postmodernilla lasikatteella sekä 30-luvulla rakennetuilla osilla on arkkitehtonisia arvoja sekä arvoa alueen maisemakokonaisuudessa. Eri aikakausien osat ovat tyylipuhtaita ja tyypillisiä esimerkkejä aikansa arkkitehtuurista, mutta niiden alkuperäisyys on osin kärsinyt muutostöissä. Osien tunnistettavuus on ulkotiloissa yhä säilynyt.

SOK:n varastorakennus ei ilmeisesti ollut kovin keskeinen SOK:n arkkitehtuurin joukossa, sillä rakennus esiintyy lähteissä harvakseltaan. Rakennuksella on kuitenkin alueellista arvoa ja sen käytännöllinen merkitys omana aikanaan on ollut suuri. Rakennuksen alkuperäisyysastetta vähentävät vuoden 1952 laajennus ja muut myöhemmät muutokset. Kauppakeskuksen kokonaisuuden yhteydessä laajennusosa ei kuitenkaan heikennä sen arvoa.

Kauppakeskuksen rakennus on merkittävä alueen kaupunkikuvalle ja sillä on arkkitehtonista ja taloushistoriallista arvoa. Kauppakeskuksen taloushistoriallinen arvo liittyy Tullin alueen historiaan kaupan ja teollisuuden alueena sekä myöhemmin kauppakeskusten rakentamisaikaiseen Suomen nousukauteen ja koko Tullin alueen kehitykseen.

Vuonna 1992 auennut Kauppakeskus Tullintori on erilaisten modernin arkkitehtuurin tyylisuuntien ja aikakausien yhdistelmä, joka muodostaa Tullikamarin aukiolle päätepisteen. Viisikerroksisen rakennuksen erottuvin osa on muuta massaa korkeammalle kohoava kaareva lasikäytävä. Rakennus sijoittuu Tullikamarin aukiolle, Tampereen Pakkahuoneen ja Tullikamarin viereen, ja sen pääty rajaa Tullikamarin aukion eteläsivua. Vuonna 1992 valmistuneen laajennusosan on suunnitellut rakennusarkkitehti Erkki Karvala.

Kiinteistön omistaa kiinteistösijoitusyhtiö Agore Kiinteistöt Sub Ky.

Tullin alueella on käynnissä laaja uudistamishanke sekä asemakaavamuutos. Lähivuosien näkyvimpiä hankkeita ovat Tullikamarin aukion uudistaminen ja täydennysrakentaminen, Attilan tontin täydennysrakentaminen ja siihen kytkeytyvä Pinninkadun uudistaminen sekä alueen eteläosiin nousevat uudet tornitalot. Tullikamarin aukiota kehitetään vuonna 2018 järjestetyn tontinluovutuskilpailun voittajaehdotuksen pohjalta, jonka taustalla on YH-Kodit Oy:n ja Schauman & Nordgren Architects’n ja Schauman Arkkitehtien allianssi.

Tampereelle perustettiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) sivukonttori vuonna 1906. Konttori aloitti toimintansa Kyttälässä osoitteessa Kyttälänkatu 5, mutta konttorin sijainti vaihteli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä useasti. Konttorin ja varastojen sijainti erillään koettiin ongelmalliseksi, ja vuonna 1936 rakennettiin uudet toimitilat Tullin alueelle Sumeliuksenkadulle. SOK:lla oli jo vuodesta 1912 alkaen ollut Sumeliuksenkadulla tiilinen varastorakennus, ja se oli vähitellen hankkinut alueelta omistukseensa kuusi tonttia.

Kauppakeskus Tullintorin kiinteistölle on rakennettu vuonna 1930 Maakauppiaitten Oy:n sivukonttori ja vuonna 1936 SOK rakennutti sinne varastoja ja toimistotiloja. SOK:n varasto rakennettiin Maakauppiaitten Oy:n sivukonttorin rakennuksen yhteyteen. SOK:n rakennusta on laajennettu ja remontoitu vuonna 1952 sekä 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Vuonna 1992 paikalle avattiin kauppakeskus Tullintori, jonka kokonaisuuteen SOK:n rakennukset ja Maakauppiaitten rakennus kuuluvat.

SOK:n varastorakennuksen suunnitteli ja piirsi arkkitehti Erkki Huttunen, joka työskenteli SOK:n rakennusosastolla 1928–1941. Huttusen töissä korostui funktionalistinen arkkitehtuuri, jossa johtavana ajatuksena oli tilojen käytännöllisyys. Huttusen vaikutus SOK:n rakennusten arkkitehtuurille oli merkittävä, ja hänen ansiostaan funktionalismi levisi myös maaseudulle osuuskaupparakennusten myötä.

Tampereella vuonna 1936 käyttöön vihityissä toimitiloissa varasto- ja konttoritilat sijaitsivat samassa rakennuksessa. Vuonna 1952 valmistui arkkitehti Paavo Riihimäen suunnittelema uusi rakennus Sumeliuksenkadun ja Hammareninkadun väliin, ja Sumeliuksenkadun yli rakennettiin kaksikerroksinen yhdyskäytävä yhdistämään vanha ja uusi rakennus toisiinsa. Toimistotilat siirtyivät uuteen rakennukseen, ja vanha rakennus jäi kokonaan varastokäyttöön.

Maakauppiaiden Oy:n konttorirakennus sekä SOK:n rakennukset olivat ensimmäisiä valkoisia funkishenkisiä rakennuksia Tullin alueella. Ennen SOK:n rakennuksien valmistumista konttorirakennuksen vieressä sijaitsi yksikerroksinen tiilirakennus.

Vuonna 1973 SOK osti Sarankulmasta tontin uutta keskusvarastoa varten, sillä Tullin alueen tilat olivat käyneet epäkäytännöllisiksi ja liikenneyhteyksien kannalta hankalasti tavoitettaviksi. SOK:n toiminta siirtyi pois Tullin alueelta 1980-luvulla, ja vuonna 1992 tiloissa avattiin Kauppakeskus Tullintori. Vanhojen varastorakennusten säilyttäminen oli 90-luvulla uutta Tampereella. Varasto- ja konttorirakennukset muutettiin kauppakeskukseksi osittain laajentamalla ja kattamalla Sumeliuksenkadun ja Varastokadun osuus lasikatteella.

Tullintorin rakennus kattaa koko kiinteistön, ja sen sisäänkäynnit ovat tiiviisti kiinni ympäröivässä katutilassa. Kiinteistö rajautuu pohjoisessa jalkakäytävään, jossa Tullikamarin aukiota ja Tullintoria erottaa jalkakäytävän lisäksi autokaista. Lännessä rakennus rajautuu maanpäälliseen pysäköintialueeseen, etelässä korttelin keskellä kulkevaan Sumeliuksenkadun jalkakäytävään ja Idässä Hammareninkadun kapeaan jalkakäytävään.

Maanpäällisen parkkialueen lisäksi Tullintorilla on pysäköintihalli. Halliin ajo tapahtuu Åkerlundinkadun sekä Tullinkadun pysäköintialueen kulmauksesta. Pysäköintihallin läpi kulkee myös jalankulkureitti, joka yhdistää kauppakeskuksen Pakkahuoneen aukioon.

Tullintorin viereisistä kiinteistöistä erityisesti Suomen Maanviljelijäin kaupan entinen varastorakennus (Hammareninkatu 8) on osa yhtenäistä funktionalistista korttelia. Myös Hammareninkadun ja Pinninkadun välissä sijaitseva Tullin kulma on osa tätä funkkiskokonaisuutta.

Tullintorin rakennusmassa rajaa Tullikamarin aukion eteläsivua ja muodostaa yhdessä Pakkahuoneen ja Tullikamarin, vanhan Maantuotteiden myllyn / Ravintola Telakan sekä opiskelija-asuntola TOAS Tullinaukion kanssa suojaisan ja rajatun torialueen.

Tullintorin kiinteistöllä ei ole kasvillisuutta. Hammareninkadun jalkakäytävän itäsivulla on istutettu puurivi. Tullikamarin aukiolla on istutettuja puita. Tullintorin kiinteistö sekä naapurikorttelit ovat lähes täysin pinnoitettuja. Ajokaistat on pinnoitettu asfaltilla; pihat, aukiot ja jalkakäytävät kivilaatoilla tai asfaltilla.

Vuoden 1992 laajennusosilla ei ole kaavassa suojelumerkintöjä.

Hakula Anna ja Kuisma Tiia, 2017, Tullin alueen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys: luonnos 31.8.2018, Arkkitehdit MY, Tampereen kaupunki

Jaakola, Juha, Leskinen, Marjatta 1998, Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, Tampere.

Suomen Kauppakeskusyhdistys KKY Ry, 2024, Finnish Shopping Centers 2024 Kauppakeskukset, saatavilla verkossa: https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu2024_110424.pdf [haettu: 3.6.2024]

Tammerkoski-lehti, 4/1954 s. 115

Tampereen kaupunki, 2017, Tullin alueen yleissuunnitelma, Tampereen kaupunki, kaupunkisuunnittelu

Tampereen kaupunki, 2023, Tullin alue, saatavilla verkossa: Tullin alue [Tampereen kaupunki - Kaupunkisuunnittelu - Kaupunkiympäristö uudistuu] [haettu 31.5.2024]

Tullintori, ei pvm. Tullintori.fi, saatavilla verkossa: https://tullintori.fi/ [haettu 3.6.2024]