Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta suunnitelmasta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Omakotitalo Partolantie 4-6 (Talo Palmroth) on arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelema ja valmistunut vuonna 1968 pirkkalalaisen kenkätehtaan omistajasuvun asuintaloksi. Rakennus edustaa 1960-luvun lopun modernia, suurimittakaavaista ja yksilöllistä pientalorakentamista ja on ominaispiirteiltään hyvin säilynyt. Rakennus sijaitsee maisemallisesti vaikuttavalla paikalla Isomäen pohjoisrinteellä. Entinen Partolan kenkätehdas, joka on nykyisin asuintalona, sijaitsee rakennuksen kaakkoispuolella.
Rakennus on todettu arvokkaaksi Pirkkalan modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Hinnerichsen 2008). Inventoinnin mukaan rakennus edustaa keskitasoa laadukkaampaa omakotirakentamista, jota Suomessa on verrattain vähän, ja kokonaisuus on arkkitehtonisesti huomion arvoinen. Kohde on myös huomioitu modernin rakennusperinnön kohteena Pirkkalan taajamayleiskaavan 2020 selvitysaineistossa (Liite 6, Kulttuuriympäristöt, kohde 78).
Tontilla on voimassa v. 2005 vahvistettu asemakaava, jossa kiinteistöä koskevat merkinnät AP (asuinpientalojen alue) ja s (suojeltava alueen osa), jonka määräyksen mukaan suojelualueella ei saa muuttaa luonnollista maaperää tai kaataa maiseman kannalta merkittävää lakialueen puustoa. Tavoitteena on, että s-alue säilyisi nykyisessä luonnon tilassa ja että siihen kasvaa uutta mäntymetsää.
Maakuntamuseo toteaa, että tonttien käyttö lähialueella on jossain määrin tiivistynyt kaavan laatimisen jälkeen. Siihen nähden lisärakentamista voidaan pitää mahdollisena alueen maisemallisten arvojen näkökulmasta, erityisesti jos lakialueen puustoon ei kajota. Rakennetun ympäristön osalta voidaan todeta, että, mikäli täydennysrakentaminen sovitetaan viitesuunnitelmassa esitettyyn tapaan huolellisesti rinnemaastoon, on tontin lisärakentaminen hyväksyttävissä. Uudisrakentamisen arkkitehtuuri, rakennusmassojen suhde alkuperäiseen omakotitaloon ja uudet kulkutiet tontille tulee sovittaa maastoon siten, että Talo Palmrothin asema maiseman dominanttina edelleen säilyy. Rakentamisessa tulee edellyttää kerrokselliseen moderniin pientaloympäristöön sopivaa arkkitehtonista laatua ja huolehdittava puuston säilymisestä mahdollisimman paljon. Kaavamääräyksen edellyttämän alueen metsäisen ilmeen säilyttämiseksi maakuntamuseo esittää harkittavaksi viherkattoratkaisuja uudisrakennuksiin.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta suunnitelmasta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Omakotitalo Partolantie 4-6 (Talo Palmroth) on arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelema ja valmistunut vuonna 1968 pirkkalalaisen kenkätehtaan omistajasuvun asuintaloksi. Rakennus edustaa 1960-luvun lopun modernia, suurimittakaavaista ja yksilöllistä pientalorakentamista ja on ominaispiirteiltään hyvin säilynyt. Rakennus sijaitsee maisemallisesti vaikuttavalla paikalla Isomäen pohjoisrinteellä. Entinen Partolan kenkätehdas, joka on nykyisin asuintalona, sijaitsee rakennuksen kaakkoispuolella.
Rakennus on todettu arvokkaaksi Pirkkalan modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Hinnerichsen 2008). Inventoinnin mukaan rakennus edustaa keskitasoa laadukkaampaa omakotirakentamista, jota Suomessa on verrattain vähän, ja kokonaisuus on arkkitehtonisesti huomion arvoinen. Kohde on myös huomioitu modernin rakennusperinnön kohteena Pirkkalan taajamayleiskaavan 2020 selvitysaineistossa (Liite 6, Kulttuuriympäristöt, kohde 78).
Tontilla on voimassa v. 2005 vahvistettu asemakaava, jossa kiinteistöä koskevat merkinnät AP (asuinpientalojen alue) ja s (suojeltava alueen osa), jonka määräyksen mukaan suojelualueella ei saa muuttaa luonnollista maaperää tai kaataa maiseman kannalta merkittävää lakialueen puustoa. Tavoitteena on, että s-alue säilyisi nykyisessä luonnon tilassa ja että siihen kasvaa uutta mäntymetsää.
Maakuntamuseo toteaa, että tonttien käyttö lähialueella on jossain määrin tiivistynyt kaavan laatimisen jälkeen. Siihen nähden lisärakentamista voidaan pitää mahdollisena alueen maisemallisten arvojen näkökulmasta, erityisesti jos lakialueen puustoon ei kajota. Rakennetun ympäristön osalta voidaan todeta, että, mikäli täydennysrakentaminen sovitetaan viitesuunnitelmassa esitettyyn tapaan huolellisesti rinnemaastoon, on tontin lisärakentaminen hyväksyttävissä. Uudisrakentamisen arkkitehtuuri, rakennusmassojen suhde alkuperäiseen omakotitaloon ja uudet kulkutiet tontille tulee sovittaa maastoon siten, että Talo Palmrothin asema maiseman dominanttina edelleen säilyy. Rakentamisessa tulee edellyttää kerrokselliseen moderniin pientaloympäristöön sopivaa arkkitehtonista laatua ja huolehdittava puuston säilymisestä mahdollisimman paljon. Kaavamääräyksen edellyttämän alueen metsäisen ilmeen säilyttämiseksi maakuntamuseo esittää harkittavaksi viherkattoratkaisuja uudisrakennuksiin.