Kohde: Tehtaan maatilan pihapiiri, Seppälä: navetta/talli, asuinrakennus. Osa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Mäntän keskusta ja Mäntänvuori / Seppälän tila

Ominaispiirteet ja arvot: Seppälän tila ilmentää teollisuuslaitoksen elintarvikehuoltoa ja siten myllyn, sairaalan, kirkon ja koulujen ohella kokonaisvaltaista huolenpitoa työväen tarpeista.

Nykytila: Seppälän tilan rakennukset ovat alkuperäisen kaltaisessa käytössä, pellot ja laitumet pääosin jääneet asuinalueiden alle.

(Lähde: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto.)

Seppälän tila (MC)

Seppälän rakennusryhmä on edustava esimerkki teollisuuden panostuksesta maatalouden harjoittamiseen 1920- ja 1930-luvuilla. Tila muodostaa maakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden niin rakennushistoriansa kuin miljöönsäkin puolesta. Samalla se kertoo teollisuushistoriasta sekä liittyy henkilöhistoriallisesti Gösta Serlachiuksen kiinnostukseen maatalouden kehittämisestä. (Hedman, 1997).

G.A. Serlachiuksen poika Axel Ernst Serlachius osti Seppälän tilan vuonna 1895. Hän harjoitti tilalla maataloutta vuoteen 1912 asti, jolloin tila myytiin konkurssihuutokaupassa G.A. Serlachius Oy:lle. Seppälän tilasta kehitettiin yhtiön maatalouden keskusta. Seppälän kanssa yhteisviljelyssä olivat Mäntän, Koskelan ja Pättiniemen tilat. Yhtiön lehmät keskitettiin Seppälään, kauempana sijaitsevilla tiloilla keskityttiin rehuviljan viljelyyn. Tilan maito myytiin Mäntässä yhtiön työntekijöille huomattavan halvalla. Tilan sian- ja naudanlihan tuotanto oli niin suurta, että tilan yhteyteen perustettiin teurastamo ja makkaraliike. Tilan toiminta lisäsi huomattavasti G.A. Serlachius Oy:n omavaraisuutta. 1960 – ja 70-luvuilla yhtiö luopui eläinten pidosta.

Seppälän rakennusryhmän ympärillä avautuva peltomaisema on ollut viljeltyä jo 1700-luvulta asti. Nykyisin se on pääasiassa hevosten laitumena. Kuusikuja erottaa tilan pihapiirin itäpuolella olevasta omakotialueesta. Nykyisin Seppälän entisen navetan tiloissa toimii Mäntän Ratsastajat ry:n ratsastuskoulu.

Maatalouden tuotantorakennusten lisäksi tilalla sijaitsivat työntekijöiden asuinrakennukset ja niitä ympäröivät puutarhat, kasvimaat ja taimistot.

Karjakartano (44)

Upea tiilinen karjakartano on arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema ja se valmistui vuonna 1922. Tyyliltään karjakartano on 1920-luvun klassismia. Navettaan on tehty muutoksia mm. vuoden 1959 tulipalon jälkeen. (Hedman, 1997). Seppälän navetta ja talouspiha noudattavat hyvin aikakautensa rakentamisihanteita. Navetta- ja tallirakennus vaunusuojineen muodostavat suorakaiteen muotoisen umpipihan yhdessä asuinrakennuksen kanssa. Navettarakennuksen halkaisee läpikäytävä, jota koristaa barokkiklassinen kelloportti.

Seppälän kartanon päärakennus Karila (45)

Arkkitehti Jarl Eklundin piirtämä punatiilinen päärakennus on vuodelta 1938. Se liittyy ajan funktionaaliseen tyylisuuntaan, joskin aumakatto ja symmetria kertovat klassisismin vaikutuksesta. (Aho, 1995).

Seppälän tilan talousrakennus (46)

Heimo Kautosen suunnittelema talousrakennus on vuodelta 1951. (Aho, 1995).

Seppälän sauna (47)

Saunan on suunnitellut W.G. Palmqwist ja se on valmistunut vuonna 1929. (Hedman, 1997)

(Lähde: Mänttä-Vilppulan rakennetun ympäristön selvitys. Keskustaajaman osayleiskaava 2030, FCG, 2018)