rakennusperinteinen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennus on rakennettu kouluksi vuonna 1900. Kookas rakennus on näkyvällä, keskeisellä paikalla laajan peltoaukean laidalla. Rakennus on ulkoisesti säilynyt vanhassa asussa; vuoraus, ikkuna, vuorilaudat, kuistit ym. Kokonaisuuteen kuuluu myös kivirakenteinen maakellari. Pihan laidoille rakennetut varastokatos ja lämmin halli ovat muuttaneet kokonaisuutta.

Muistolan kansakoulun tontilla ovat koulurakennus (1900) maakellari (1900-l alku) ja varastorakennus (1950-l). Näiden lisäksi pihapiirissä ovat uudehko varastokatos ja lämmin teollisuushalli.

Kookas (1) koulurakennus (n.14x35 m.) on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennuksessa on lyhytnurkkainen hirsirunko, joka on vuorattu kolmiosaisella vesilistoin erotetulla vuorauksella. Seinän alaosa on pystyä helmiponttipaneelia, keskiosa on keilapontattua vaakalautaa ja ylhäällä on kapea kenttä peiterimavuorausta. Ikkunat on T-jakoiset, 6-ruutuiset, valkoiseksi maalattu. . Osassa on säilynyt vanhaa lasia. Ikkunoiden vuorilaudoissa on uusrenesanssiin vivahtavaa koristelua. Rakennuksen väritys, vuoraus keltaiseksi ja nurkkalistat sekä ikkunoiden vuorilaudat ruskealla, vahvistaa kuvaa. Maali on paikoin kulunut pois mutta näkyvissä ei ole merkittäviä lahovaurioita. Satulakatto on katettu betonitiilellä ja näyttää pääosin ehjältä. Profiloiduissa tiilipiipuissa on nähtävissä rapautumista. Länsisivulla on rakennuksen päissä satulakattoiset frontonit, joissa on kiilaikkuna koriteena. Rakennuksen itäpuolella on kolme pientä umpikuistia, joisa on ruutuikkunat ja peiliovet. Kuistien kivijalkaa on korjattu betonilla. Kuistien katot ovat pulpettimallia, oven kohdalla vastaharja, jossa on tympanonkoriste. Yhtä kuistia on laajennettu lisäkatoksella, joka on kuitenkin purettavissa pois. Kuistien katoissa on pieniä lahovaurioita. Kaakkoispäädyssä on hiukan kookkaampi umpikuisti, jossa on satulakatto. Vintin ikkunana on kolme vierekkäistä kiilaikkunaa.

(2) Maakellari on rakennettu suurista lohkotuista kivistä. Pohjaltaan kellari on neliön muotoinen. Sisäkatto on holvattu neljäosaiseksi ratakiskojen ja tiilimuurauksen avulla. Rakenteen suojana on uudehko kate. Rakennukseen kuuluu koristeellinen tuuletuspiippu.

Muistolan tontti on lohkottu Nuupalan kylän Innilän tilan maista vuonna xxx.

Muistolan kansakoulu on perustettu vuonna 1895. Aluksi koulu toimi vuokratiloissa, ensin Härmän ja myöhemmin läheisen Innilän tilalla. Nykyinen koulurakennus valmistui vuonna 1900. Jatkosodan lopulla Muistolan koululla säilytettiin myös ilmatorjuntamateriaalia. Muistolan uusi koulu valmistui vuonna 1953, jonka jälkeen vanha koulu toimi teollisuustuotantorakennuksena. 1900-luvun loppupuolella tontilla on säilytetty rakennusliikkeen rakennusmateriaalia. Tontille on myös rakennettu pitkä varastokatos ja peltirakenteinen teollisuushalli. Vuonna 2004 suunnitelmissa on muuttaa koulu asuinkäyttöön.

Muistola -nimi syntyi vuonna 1894, jolloin riitoja synnyttänyttä kouluasiaa käsiteltiin valtuustossa. Samassa kokouksessa luettiin ilmoitus, jossa Nikolai II oli antanut hallitsijanvakuutuksen ja vahvistanut Suomen perustuslait. Yleisessä innostuksessa tuli kouluasia hyväksyttyä. Tämän muistoksi talollinen Antti Impola ehdotti koulun nimeksi Muistola, joka myös hyväksyttiin. Usein vanhat nimet ovat kadonneet ja jääneet pois käytöstä Muistolan kohdalla näin ei ole käynyt, joskin paikka ja rakennus ovat muuttuneet.

Koulun tontti sijaitsee Vaunusuon laajan peltoaukean laidalla. Rakennus näkyy selkeäsi Asemakadulle ja Häijääntielle. Tontin eteläreunalla on pieni tontti, jolla on pieni asuinrakennus 1900-luvun vaihteesta. Sen eteläpuolella on Teukun tilakeskus. Pohjoispuolella on Häijääntie ja Innilän tilakeskus. Itäpuolella nousee metsäinen rinne, jonka takana on kumitehtaanteollisusalue. Länsipuolella aukeaa laaja Vaunusuon peltoaukea ja Liekovesi. Tontti on toiminut viimeiset vuosikymmenet varastona. Erilaista rakennustarviketta on ympäri tonttia. Pihapiiri on myös hoitamaton ja osittain pusikoitunut.

Vanhan rakennuskannan, koulurakennuksen ja maakellarin säilyminen olisi turvattava. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Vanhat Muutosten suunta tulisi olla mielellään vanhaan asuun palauttava. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa alueen rakennettuun ympäristöön, erityisesti koulurakennuksen näkyvyyttä maisemassa ei saisi huonontaa. Tämä koskee myös tontilla ja pellolla olevaa pusikkoa.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.Lammi Esko, Asevarikko 3 – perustamisesta nykypäivään, Vammala. Piilonen, Tyrvään kunta 1869-1968. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.