Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeesta aikaisemmat lausunnot diar: 126/2019, 113/2020 ja 921/2022 sekä osallistunut viranomaisneuvotteluihin ja kaavan ohjausryhmän kokouksiin. Kaavahankkeen kuluessa maakuntamuseo on pitänyt rakennetun ympäristön selvitykseen (Pirkanmaan maakuntamuseo 2019) pohjautuen alueelle tärkeinä säilytettävinä piirteinä Viinikanlahden lahtimaista muotoa ja rantojen luonnonmukaista muotoilua, näkymää Pyhäjärveltä kohti Viinikanojan suuta, Hatanpään valtatien luonnetta puistokatuna sekä alueelta Viinikanlahdelle ja lahdelta alueelle avautuvia näkymiä. Museo on myös ilmaissut huolensa siitä, että lahden yli rakennettavat sillat tai hyvin pitkälle lahteen ulottuvat aallonmurtajat saattavat uhata Viinikanlahden maisemallisten arvojen ja luonteen säilymistä.
Edellisessä lausunnossaan maakuntamuseo esitti laadittavaksi erityisesti siltoihin sekä Hyppösen kenkätehtaan ja Lokomon hallien maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön näkyvyyteen liittyen täydentävää havainnollistavaa kuvamateriaalia. Vaikutusten arvioinnin tueksi onkin laadittu täydentävää kuvamateriaalia, joka sisältyy kaavaehdotusaineistoon vaikutustenarvioinnin liitteenä (Sitowise 23.10.2023). Siltojen rakennetta ei vielä suunnitella tai valita asemakaavavaiheessa toteutussuunnittelutarkkuudella, eikä kaava määritä sillan rakennetta. Havainnekuviin on tästä syystä valittu yksinkertainen eleetön malli, joka on todettu mahdolliseksi toteuttaa siltojen teknistaloudellisen vaihtoehtotarkastelun pohjalta.
Maakuntamuseo katsoo, että kaava-aineisto on valmisteltu perusteellisesti ja kaavaratkaisu perusteltu huolellisesti. Rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on pyritty arvioimaan keskimääräistä huolellisemmin ja analyyttisemmin. Kaavahankkeen kuluessa kaavan ratkaisuja on monelta osin kehitetty myönteiseen suuntaan. Sarviksenpuiston ja järven välille on korttelirakenteeseen aukaistu kulkureitti ja näkemäyhteys. Ehdotusvaiheessa kaavaan on lisätty määräys katuympäristön puuston palauttamisesta ja pihakatujen vehreydestä. Lyhyemmän kevyen liikenteen sillan sijaintia on siirretty lähemmäs Viinikanojan suuta, jolloin lahdelta avautuu sitä kohti pidempi näkymä. Suuri osa lausunnon ensimmäisessä kappaleessa mainituista suunnittelualueelle tärkeistä piirteistä on lisäksi huomioitu yleisiä alueita ja julkisia rakennuksia koskevan oikeusvaikutteisen rakentamistapaohjeen kappaleessa Huomioitavia maisemallisia, ekologisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.
Vaikutusten arvioinnin kohdassa Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan todetaan, että rantaviivan muotoilu ja rannassa kulkevien reittien yhteensovitus tulee tehdä mahdollisimman hienovaraisesti. Maakuntamuseo esittää vielä, että tämä periaate sisällytettäisiin rakentamistapaohjeeseen ja asemakaavaan puistoalueita koskevana määräyksenä. Alueellisella vastuumuseolla ei ole kaavaehdotuksesta muuta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeesta aikaisemmat lausunnot diar: 126/2019, 113/2020 ja 921/2022 sekä osallistunut viranomaisneuvotteluihin ja kaavan ohjausryhmän kokouksiin. Kaavahankkeen kuluessa maakuntamuseo on pitänyt rakennetun ympäristön selvitykseen (Pirkanmaan maakuntamuseo 2019) pohjautuen alueelle tärkeinä säilytettävinä piirteinä Viinikanlahden lahtimaista muotoa ja rantojen luonnonmukaista muotoilua, näkymää Pyhäjärveltä kohti Viinikanojan suuta, Hatanpään valtatien luonnetta puistokatuna sekä alueelta Viinikanlahdelle ja lahdelta alueelle avautuvia näkymiä. Museo on myös ilmaissut huolensa siitä, että lahden yli rakennettavat sillat tai hyvin pitkälle lahteen ulottuvat aallonmurtajat saattavat uhata Viinikanlahden maisemallisten arvojen ja luonteen säilymistä.
Edellisessä lausunnossaan maakuntamuseo esitti laadittavaksi erityisesti siltoihin sekä Hyppösen kenkätehtaan ja Lokomon hallien maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön näkyvyyteen liittyen täydentävää havainnollistavaa kuvamateriaalia. Vaikutusten arvioinnin tueksi onkin laadittu täydentävää kuvamateriaalia, joka sisältyy kaavaehdotusaineistoon vaikutustenarvioinnin liitteenä (Sitowise 23.10.2023). Siltojen rakennetta ei vielä suunnitella tai valita asemakaavavaiheessa toteutussuunnittelutarkkuudella, eikä kaava määritä sillan rakennetta. Havainnekuviin on tästä syystä valittu yksinkertainen eleetön malli, joka on todettu mahdolliseksi toteuttaa siltojen teknistaloudellisen vaihtoehtotarkastelun pohjalta.
Maakuntamuseo katsoo, että kaava-aineisto on valmisteltu perusteellisesti ja kaavaratkaisu perusteltu huolellisesti. Rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on pyritty arvioimaan keskimääräistä huolellisemmin ja analyyttisemmin. Kaavahankkeen kuluessa kaavan ratkaisuja on monelta osin kehitetty myönteiseen suuntaan. Sarviksenpuiston ja järven välille on korttelirakenteeseen aukaistu kulkureitti ja näkemäyhteys. Ehdotusvaiheessa kaavaan on lisätty määräys katuympäristön puuston palauttamisesta ja pihakatujen vehreydestä. Lyhyemmän kevyen liikenteen sillan sijaintia on siirretty lähemmäs Viinikanojan suuta, jolloin lahdelta avautuu sitä kohti pidempi näkymä. Suuri osa lausunnon ensimmäisessä kappaleessa mainituista suunnittelualueelle tärkeistä piirteistä on lisäksi huomioitu yleisiä alueita ja julkisia rakennuksia koskevan oikeusvaikutteisen rakentamistapaohjeen kappaleessa Huomioitavia maisemallisia, ekologisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.
Vaikutusten arvioinnin kohdassa Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan todetaan, että rantaviivan muotoilu ja rannassa kulkevien reittien yhteensovitus tulee tehdä mahdollisimman hienovaraisesti. Maakuntamuseo esittää vielä, että tämä periaate sisällytettäisiin rakentamistapaohjeeseen ja asemakaavaan puistoalueita koskevana määräyksenä. Alueellisella vastuumuseolla ei ole kaavaehdotuksesta muuta huomautettavaa.