Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut mahdollista asemakaavanmuutosta koskevaan aineistoon ja toteaa ennakkolausuntonaan seuraavaa: Osoitteessa Takahuhdinkatu 67 / Linnankatu 4 sijaitseva määräala muodostuu rakentamattomasta pellosta. Sen lounaispuolella sijaitsee Kokon maatilan rakennusryhmä, jota reunustavat Takahuhdinkatun puolella niin ikään pienet peltoalat. Kokko kuuluu Takanhuhdin kylän kantatiloihin ja on siirtynyt nykyiselle paikalleen kylätontilta. Tila muodostaa yhä tunnistettavan maatilan pihapiirin, ja siihen sisältyy runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kokon tilan päärakennuksen vanhin osa on 1850-luvulta, ja sitä on laajennettu 1936 sekä peruskorjattu 1983. Pihapiirissä on lisäksi ilmeisesti 1930-luvulla rakennettu tyypillinen takahuhtilainen luhtiaitta, jonka luhtiosassa on koristeelliset kaiteet. Luhtiaitan takana on hirsipintainen vilja-aitta 1800-luvulta. Kokon navetta on vuodelta 1910 ja vieressä oleva navettakeittiö-sauna vuodelta 1905. Kokon tilakeskus on inventoitu osana yleiskaavatasoista [kursiivi: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998] -selvitystä.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kokon tilakeskuksen arvot tarvitsevat lähtökohtaisesti ympärilleen väljyyttä ja avointa maisematilaa. Kokon tilalla on myös huomattavaa maisemahistoriallista arvoa Takahuhdin kaupunkikuvalle. Kokon tilakeskusta aikanaan ympäröinyt laaja peltoaukea on jäänyt pientaloasutuksen alle, mutta pihapiiriä reunustavat vielä kahdelta puolelta pienet peltotilkut. Esillä oleva kaavahanke supistaisi näistä koillisen puolista aluetta todennäköisesti kestämättömällä tavalla. Pirkanmaan maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti näe kaavahanketta kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollisena.
Mikäli kaavahanke kuitenkin käynnistyy, Pirkanmaan maakuntamuseo kehoittaa ulottamaan kaavan koko kiinteistön alueelle. Kokon tilakeskuksesta ei ole olemassa asemakaavatasoista rakennetun ympäristön inventointia, joten sellainen tulee mahdollisen kaavahankkeen yhteydessä laatia. Määräalalta ei tunneta arkeologisia suojelukohteita. Määräalaan tai tonttiin, mikäli asemakaavan muutos koskisi koko tonttia, ei tässä tapauksessa liity arkeologista inventointitarvetta.