Muistomerkki Suomen ensimmäisen siirtolapuutarhan muistolaatta
TakaisinPerustiedot
-
Kunta:Tampere
Kaupunginosa:XXII
Nimi:Suomen ensimmäisen siirtolapuutarhan muistolaatta
Paikka:Hatanpää, E.J. Reinilänaukio
Osoite:Siirtolapuutarhankatu 10-12Kohdetyyppi:laatta
muistokivi
Aika-arvion alku:2004Aika-arvion loppu:2004Julkistamisaika-arvion alku:2004Julkistamisaika-arvion loppu:2004Inventointipäivä:12.10.2017
Ominaistiedot ja arvot
-
Päämateriaalit:Metalli
Materiaalitarkenne:MessinkiMerkinnät:Tälle alueelle perustettiinE. J. Reinilän (1879-1951) aloitteesta
Hatanpään Siirtolapuutarha v.1916.
Toiminta siirtyi Niihamaan v.1975.
Asiasanat: siirtolapuutarhat , muistolaatat , muistomerkit
Konteksti ja tutkimustiedot
-
Historia:E.J. Reinilän/Suomen ensimmäisen siirtolapuutarhan muistolaatta paljastettiin 16.5.2004 Hatanpään kaupunginosassa entisellä Hatanpään Siirtolapuutarhayhdistyksen sijaintipaikalla Siirtolapuutarhakatu 10-12 vieressä sijaitsevalla E.J. Reinilänaukiolla. Juhlapuheen piti Siirtolapuutarhayhdistyksen puolesta Leo Lindell. Muistolaatan paljasti Siirtolapuutarhaliiton puolesta puheenjohtaja Liisa Vasama. Tilaisuudessa esiintyi myös Hatanpään Siirtolapuutarhayhdistyksen kuoro Viherkurkut.
Siirtolapuutarhaliike sai alkunsa Saksassa 1820-luvulla. Suomessa ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereelle Hatanpäälle 1916. Alueen viljelijöistä 60 % oli tehdastyöläisiä, myös rautatieläisiä ja palokuntalaisia oli runsaasti. Palstat vuokrattiin halukkaille pitkäaikaisin sopimuksin. Siirtolapuutarhan periaatteiden mukaisesti palstalta saatuja kasvitarhatuotteita ei saanut myydä, vaan ne oli tarkoitettu oman perheen käyttöön. Siirtolapuutarhoilla katsottiin olevan sekä sosiaalista että yhteiskunnallista merkitystä.
Hatanpään siirtolapuutarhan perustava kokous pidettiin 30.4.1916, jolloin hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin lehtori E.J. Reinilä. Yhdistyksen nimeksi tuli Tampereen Siirtolapuutarhayhdistys. Kaupungin ja siirtolapuutarhan välinen vuokrasopimus allekirjoitettiin 18.6.1918. Ensimmäinen puutarhamaja rakennettiin 1919. Myöhemmin yleistyi mökki, jonka makuutilat olivat ylhäällä ja alhaalle sijoittuivat keittiö ja kamari. Vesijohtoveden vetäminen alueelle alkoi jo 1920, valmiiksi vesijohto tuli vuonna 1932. Alkuaikana viljelijöillä oli käytössään yhteinen hevonen.
Kiinnostuksen lisääntyessä Tampereelle perustettiin uusia siirtolapuutarhoja. Litukan perhepuutarha aloitti vuonna 1922, kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin Nekalan siirtolapuutarha ja sodan jälkeen 1949 Raholan siirtolapuutarha. Tampereen Siirtolapuutarhayhdistys muutti nimensä Hatanpään siirtolapuutarhayhdistykseksi vuonna 1935. Kaupunki ja Hankkija Oy tarvitsivat maa-alueen muihin tarkoituksiin ja irtisanoivat vuokrasopimuksen. Hatanpään siirtolapuutarhalle osoitettiin uusi paikka Näsijärven rannalta Niihamasta, jonne toiminta siirtyi vuodesta 1975 alkaen. Niihamaan kuljetettiin myös museomökki sekä kaksi muuta 1920-luvulla rakennettua siirtolapuutarhamökkiä. Niihaman uudet mökit rakennettiin kaupungin arkkitehtiosastolla suunniteltujen piirustusten mukaisesti.