Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Pirkkalan Pirkkalankylän ja Kotolahden alueen kulttuurimaisemasta ja sen historiallisesta merkityksestä. Lausunnonpyytäjän Pirkanmaan ELY-keskukselle lähettämän selvityspyynnön mukaan Pyhäjärven Saviselän Kotolahti rehevöityy kasvavalla nopeudella, mikä aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia mm. kulttuurimaisemaan. Maakuntamuseo toteaa lausuntonaan seuraavaa.
Pirkkalankylän alueella, Kotolahden itäpuolella sijaitsee merkittävä muinaisjäännöskeskittymä, jonka keskeisimmän osan muodostaa Tursiannotkon kivi- ja rautakautinen asuinpaikka (muinaisjäännöstunnus 604010015). Sen keskiosassa sijaitsee lisäksi Pirkkalankylän historiallinen tonttimaa (mj.tunnus 1000001973). Alueen arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt mm. erittäin arvokkaita viikinki-, ristiretki- ja keskiajalle ajoittuvia rakennusten ja rakenteiden jäännöksiä sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyttä luuesineistöä, mikä tekee kohteesta jopa valtakunnallisesti hyvin merkittävän. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat Hiidenmäen uhrilähde muinaisjäännösalueen luoteisosassa ja Tursiannotkon lähiympäristön kohteet: kivikautiset asuinpaikat Juoksianoja 2 ja 3, rautakautinen asuinpaikka Juoksianoja 1, Sapalan Toivan rautakautiset röykkiöt, esihistoriallinen kivirakenne Katajamäki sekä Kalmon ja Leukun historialliset kivi- ja maarakenteet.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen ympäristön luonnon- ja kulttuurimaisema kuuluu arkeologiseen perintöön tärkeänä osana, jolla on merkitystä erityisesti kohteen ymmärrettävyyden kannalta. Muinaisjäännöksen arvo muodostuu monesta tekijästä, joihin kuuluvat mm. ympäristön ja maiseman autenttisuus, kohteen ymmärrettävyys ja kertovuus. Pirkkalankylän kulttuurimaisema alkoi muotoutua viimeistään myöhäisellä rautakaudella ja kertoo asutuksen, elinkeinojen ja liikenneolojen kehityksestä vuosisatojen aikana. Myös Kotolahdella on suuri merkitys osana Pirkkalankylän muinaisjäännöskompleksin ympäristöä. Kyseessä on yksi luonnonympäristön tärkeimmistä elementeistä, jotka ovat määrittäneet asuinpaikan sijainnin ja vaikuttaneet sen toimintaan erityisesti kivi- ja rautakaudella.
Pirkkalankylän nykymaisemalle oman erityisen leimansa antavat vanhalla kylätontilla vielä sijaitsevat vanhojen kantatalojen Sapalan ja Kaipilan pihapiirit sekä Kierikantien varressa, rinteessä olevat vanhojen Sippolan, Neulakaivon ja Murron Jussin eli Lennu Juvelan mäkitupien pihapiirit. Rakennuskanta on pääosin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta; kantatalojen pihapiirit muistuttavat muutoksista huolimatta länsisuomalaisesta perinteisestä tiiviistä, umpipihatyyppisestä rakentamistavasta. Uudisrakentaminen on sijoittunut maltillisesti kylän avoimen vanhan peltomaiseman reunoille, puuston suojiin. Myös Anian rantatien parannukset on toistaiseksi tehty siten, etteivät maiseman arvot ole merkittävästi vaarantuneet. Pirkkalankylän maisema on määritelty Pirkanmaan liiton maakuntakaavaa varten laatimassa inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi ja osaksi laajempaa, aina Sankilaan saakka ulottuvaa maaseudun kulttuurimaisemaa. Pirkkalankylä on poikkeuksellisen hienosti monia kulttuuriympäristön ajallisia kerrostumia sisältävä kokonaisuus, ja sen arvoa lisää maiseman ymmärrettävyys ja kertovuus.