arkkitehtoninen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin huvilatyylinen asuinrakennus 001 on ilmeisesti pystytetty paikalleen 1901. Sen hirsirunko on saatettu tuoda Terijoelta. Aiemmin useita asuntoja käsittänyt, nykyisin yhden perheen asuinrakennus on peruskorjattu, mutta sen perusmuoto, joitain alkuperäisiä rakennusosia sekä huvilamaisia puujugendvaikutteisia piirteitä (avoräystäät, poikkipäädyn räystäänaluskoristeet ja pikkuruutuiset ikkunat) on säilynyt.

Mäkikadun, Vähävartiankadun ja Kannaksenkatujen rajaama avoin pihapiiri, jonka asuinrakennuksella 001 on maisemallista merkitystä lähinnä Kannaksenkadun katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Kannaksenkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A4).

Kohde sijaitsee Mäkikadun, Vähävartiankadun ja Kannaksenkatujen muodostamassa kulmauksessa, loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä. Katuliittymä tontille on Mäkikadulta. Tontilla on 1900-luvun alussa rakennettu huvilamainen asuinrakennus ja uusi moniosainen piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti on ollut aluksi Simolan vuokratontti. Muistitiedon mukaan asuinrakennuksen olisi pystyttänyt Koskinen ja sähköinsinööri Bergren olisi mahdollisesti tuonut rakennuksen hirret Terijoelta. Koskinen on rakentanut muitakin taloja Pispalassa, etenkin tällä alueella Pyhäjärveä kohti mentäessä. Tontin koilliskulmassa oli vanha piharakennus, jossa olivat ulkohuoneet ja liiteri. Säilyneen vuokrasopimuksen mukaan ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet taloon 1901. Tila on muodostettu Siimesten aikana. Siimekset asuivat talossa vuoteen 1938 saakka, jolloin Kannaksenkadulle lähes vastapäätä valmistui heidän uusi talonsa, jossa he pitivät kätilön toimea. Siimesten jälkeen omistajana oli pitkään kaupungin sähkömies Palenius. Pitkäään Pispalassa asuneet nimittävät taloa yhä Paldaniuksen tai Paleniuksen taloksi. Omistajan asunnon lisäksi talossa oli vuokralaisasuntoja.

Tontin rajat ovat hieman muuttuneet 1960-luvulla, jolloin pohjoispuolitse rakennettiin Tukkimiehentie, nykyinen Mäkikatu. Paleniuksen perikunnalta kiinteistö siirtyi 1984 Raine Lindemannille, joka on tehnyt peruskorjauksen. Vanha piharakennus on purettu 2000-luvulla ja korvattu uudella, joka on autotallin, autokatoksen ja pihavaraston yhdistemä. Nykyiset asukkaat ovat ostaneet talon 2008 ja yhdistäneet asunnot yhden perheen käyttöön.

Kohteen lähiympäristö on säilynyt hyvin. Ympäröivä rakennuskanta on 1900-luvun alkupuolelta, rakennustyypeiltään vaihtelevaa.

Tonttia on aidattu valkoiseksi maalatulla pystyrima-aidalla sekä sireeniaidanteella. Tonttia on pengerretty rajoilta pulterikivimuurilla. Pihamaa on pääosin nurmea ja siellä kasvaa koivuja, pihlajia sekä muutamia istutuksia ja pensaita. Tontin länsipäässä on leikkimökki. Kuistin edustalla on liuskekivilaatoitusta. Autokatoksen ja tallin edusta on asfaltoitu. Pihan yleisilme on omakotitalomainen ja melko moderni.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 15.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 102 (Kannaksenkatu 28).

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja, naapuri ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt.