rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja piharakennus ovat peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta ja niitä on todennäköisesti laajennettu useampaan kertaan. Asuinrakennusta on peruskorjattu ja laajennettu, mistä johtuen sen alkuperäiset piirteet ovat pääosin kadonneet. Osin hirsi- ja osin lautarunkoinen piharakennus on alueen vanhimpia säilyneitä piharakennuksia. Pensasaitojen rajaaman tasaisen pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Rakennukset edustavat Pispalassa tyypillistä, esikaupunkimaista tapaa rakentaa lisätiloja monessa vaiheessa tilantarpeen kasvaessa. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Kohde sijaitsee Uittajankadun mutkassa, Punaisen tukkitien puiston laidassa. Tasamaatontilla on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennetut asuin- ja piharakennus sekä 1970-luvun pihasauna.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta sekä pihasaunasta pihoineen. Asuinrakennuksen ensimmäinen osa on rakennettu ilmeisesti jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Remontin yhteydessä on löytynyt venäjänkielisiä lehtiä ja rahoja 1800-luvun lopulta. Myös rakennuksen pitkä ja kapea runko pitkän sivun keskellä sijaitsevine kuisteineen viittaa 1800-luvun lopun maaseudun rakennusperinteeseen. Rakennusta on peruskorjattu ja mahdollisesti laajennettu 1970-luvulla tai jo aiemmin. Tontin itäsivulla on asuinrakennuksen kanssa saman ikäinen piharakennus, jonka vanhin osa, pohjoispääty on hirsirunkoinen. Rakennusta on laajennettu myöhemmin etelään. 1970-luvulla on pihalle rakennettu pieni pihasauna. Kohteen pitkäaikaisia asukkaita ja omistajia ovat olleet Lehmukset ja Sivuset. Nykyinen omistaja ei itse asu rakennuksessa, vaan se on vuokrattuna.

Kohteen lähiympäristössä on 1900-luvun alun rakennuksia. Tontin itäpuolitse on kulkenut Porin Höyrysahan 1860-luvulla rakentama punainen tukkitie, joka purettiin vuonna 1935. Tukkitien uoma on rakentamatonta puistoaluetta, jossa kulkee kevyenliikenteenväylä.

Melko laajalla tasamaatontilla kasvaa runsaasti erilaisia pensaita, sireeniä, omenapuita, koivu, vaahtera ym. Pääosa pihasta on nurmella, ajotie on sorapintainen. Pihan yleisilme on perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 7.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 79.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia.

Vuokralainen, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään pispalassa asuneet henkilöt.