rakennusperinteinen
rakennustekninen

sosiaalihistoria
taloushistoria
liikennehistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 002 on 1910-luvulta, pienkerrostalotyyppinen asuin- ja saunarakennus 001 vuodelta 1932 ja melko vaatimaton puurunkoinen piharakennus todennäköisesti 1930-luvulta. Kaikki rakennukset on peruskorjattu melko voimakkaasti, mistä johtuen osa niiden alkuperäisistä piirteistä on kadonnut. Rakennusten perusmuoto on säilynyt. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Asuinrakennus 002 koostuu kahdesta erikoisesti toisiinsa liitetystä osasta, aumakattoisesta betonirakenteisesta entisestä saunaosasta sekä satulakattoisesta hirsirunkoisesta asuinrakennusosasta.

Pispalan valtatien vanha, loiventamaton ja suoristamaton tielinja on yhä näkyvissä tontin pohjoisosassa.

Pihapiirissä on toiminut 1920-luvulta vuoteen 1982 Sirenin saunana tunnettu yleinen sauna. Sauna toimi aluksi rakennuksen 002 betonisessa osassa ja vuodesta 1932 varta vasten rakennetun rakennuksen 001 korkeassa tiilisessä kivijalassa. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen 002 betonisessa osassa, entisessä saunassa, on ollut liiketoimintaa. Liiketilan sijainti on yhä hahmotettavissa valtatienpuolisista näyteikkunoista.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän, Kannaksenkadun sekä Mäkikadun kulmauksessa sijaitsevalla avoimella pihapiirillä ja molemmilla asuinrakennuksilla on maisemallinen merkitys katunäkymissä.

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Kannaksenkadun risteyksen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A4)

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien, Kannaksenkadun ja Mäkikadun kulmauksessa, valtatieltä etelään laskevassa rinteessä. Katuliittymä tontille on Kannaksenkadulta. Tontilla sijaitsee kaksi useita asuntoja käsittävää asuinrakennusta sekä piharakennus.

Kohde muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti on ollut Simolan maita, joista se on 1900-luvun alussa erotettu omaksi Tyynelä -nimiseksi tilakseen. Ensimmäinen omistaja oli Kaarle Oskari Viitanen, joka rakensi Pispalan valtatien varteen tontin pohjoisemman asuinrakennuksen ja sen pohjoispäätyyn kiinni betonirunkoisen saunarakennuksen, jossa hän piti yleistä saunaa. Lisäksi tontin koilliskulmassa oli kaksi pientä piharakennusta.

Viitasen muutettua Amerikkaan kiinteistön ostivat 1927 laitosmies Johan Sirén ja hänen vaimonsa Hulda. He jatkoivat yleisen saunan pitämistä samassa rakennuksessa, kunnes 1932 tontille valmistui kookkaampi eteläisempi rakennus. Uuden rakennuksen tiiliseen kivijalkaan oli rakennettu saunatoimintaa varten uudet tilat, yläkerrassa olivat omistajien asuintilat sekä vuokra-asuntoja.

Vanhat piharakennukset korvattiin nykyisellä pitkällä piharakennuksella todennäköisesti 1930-luvulla. Tontin vanhasta asuinrakennuksesta tuli Sirénien vuokratalo ja sen betonisessa vanhassa saunaosassa oli myöhemmin mm. pesutupa, Maikki Sirolan kauppa, maitokauppa, Rajalan kauppa ja suksiliike. Liiketila on 1980-luvulla muutettu asunnoksi. Betoninen osa on ollut lähes kiinni Pispalan valtatien katulinjassa, mutta valtatein suoristamisen ja mäen loiventamisen yhteydessä tielinjaa on korotettu ja se on siirtynyt kauemmas rakennuksesta. Vanha valtatien pohja ja reunapenger näkyvät selvästi tontin pohjoisosassa.

Sirénin sauna lämmitettiin kolme kertaa viikossa. Saunojina kävivät lähiympäristön asukkaat, joilla asunnoissaan ei ollut pesutiloja. Kuuluisin saunojista lienee ollut Olavi Virta, jonka kerrotaan saaneen osakseen erikoiskohtelun. Hänet haettiin kotoaan ja saunotettiin ennen yleisen saunavuoron alkamista. Saunojien vähettyä Sirenin yleisen saunan toiminta lopetettiin vuonna 1982. Saunatilat jäivät talon asukkaiden käyttöön. Kiinteistö on säilynyt Sirenin suvun omistuksessa.

Kohteen lähiympäristö on muuttunut melko voimakkaasti 1900-luvulla. Tontin länsipuolitse, nykyisen laajan parkkialueen halki on kulkenut vuoteen 1935 asti Rosenlewin punainen tukkitie, jonka betoniset perustukset löytyvät vielä pensaikosta. Tontin pohjoispuolelle tukkitien uomaan on rakennettu Pispalan seurakuntatalo ja kirkko. Idänpuoleinen vanha asuinrakennus on 2000-luvulla korotettu uudisrakennusta muistuttavaksi. Muut lähiympäristön rakennukset ovat 1900-luvun alusta.

Tonttia rajaa osin pensasaita. Tontti on lähes tasainen lukuun ottamatta pohjoisreunaa, joka nousee valtatielle. Ajotie pihaan on sorapintainen, muutoin piha on nurmea, jossa kasvaa muutamia sireenipensaita sekä kukkaistutuksia. Pihan jäsentyely, pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten, piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen kerroksellisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa 001 ja 002.

Rakennuksen 001 porraskäytävän sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Rakennuksen 001 entisen yleisen saunan toimintaan liittyvien tilojen säilyminen hahmotettavissa (sisäänkäynnit, sisätilojen tilanjako, muodot ja pintamateriaalit).

Rakennuksen 001 korkean tiilestä muuratun kivijalan säilyminen.

Entisen liiketilan sijainnin hahmottuminen asuinrakennuksessa 002 (näyteikkunat).

Pihapiirin ja asuinrakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 8.8. ja 9.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumerot 86 (Kannaksenkatu 30) ja 87 (Pispalan valtatie 59).

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; kiinteistön omistajan hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistajat ja inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt