rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1925. Siinä on voimakkaasta peruskorjauksesta huolimatta säilynyt ajan rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten kapea suorakaide runkomuoto, melko jyrkkä avoräystäinen satulakatto, julkisivujen symmetrinen aukotus, risti-ikkunat (uusitut), kolmiopäätyinen pilasterein korostettu sisäänkäynti, peilipintaiset ulko-ovet sekä lounaissivun kuisti pieniruutuisine ikkunoineen. Pienen rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt nähtävissä.

Pispankadun varressa hieman katutason alapuolella sijaitsevalla tontilla ja sen asuinrakennuksella on melko vähäinen merkitys katunäkymässä.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2).

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1925 rakennettu asuinrakennus ja 1950-60-luvulla rakennettu piharakennus.

Kohteen asuinrakennus sijaitsee hieman sisäänvedettynä Pispankadun katulinjasta. Rakennus on rakennettu vuonna 1925 Frimanin toimesta. Isä Friman rakensi talon poikiensa avustuksella ja hänen poikansa rakensi itselleen rakennuksen alapuolella sijaitsevan kahden perheen talon vuonna 1929. Vuonna 1934 kiinteistö siirtyi Palanderien omistukseen. Rakennuksessa on neljä erillistä asuntoa, joista kolme on asuttuna. Kellarikerroksen tiloja on laajennettu pihan alle. Lisäksi rakennuksen länsikulman tuntumaan on tehty pieni lautarakenteinen piharakennus. Asuinrakennuksen peruskorjaus on tehty 1970-80-luvulla.

Rakennuksen lähiympäristö koostuu 1920-luvun lopulla rakennetuista vuokrakerrostaloista sekä omakotitaloista. Rinne laskee jyrkästi etelään päin.

Tontin kadunpuoleisessa reunassa on korkea betoniharkkomuuri. Rakennus sijaitsee hieman katulinjan alapuolella. Rakennuksen ympärille ei jää juurikaan pihamaata ja sen takana sijaitsee Frimanin pojan rakentama kahden perheen talo.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja sen rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakentamisajankohdalle tyypillisten julkisivumateriaalien palauttaminen on suositeltavaa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 22.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 283.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.