1. KALLIONKIELEN - TEVANIEMEN -RIITIALAN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Kallionkielen-Tevaniemen-Riitialan kulttuurimaisema

Kunta: Ikaalinen

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Suomenselkä

Pinta-ala: 3 680 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Kallionkielen-Tevaniemen-Riitialan kulttuurimaisema kuuluu maakunnallisessa maisematyyppijaossa Suomenselkään. Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Korkeuserot jäävät yleensä kuitenkin alle 20 metrin. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Maa on yleensä karun moreenin peitossa ja paikoin on laajoja kumpuilevia drumliinikenttiä. Verraten niukan järviluonnon ohella on melko runsaasti suomaiden halki luikertelevia ruskeavetisiä puroja ja latvajokia. Peltoalaa on niukalti ja metsätaloutta harrastetaan intensiivisesti. Harvaan asutun alueen kylät ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteellä. Pika-asutuksen aikana seudulle muutti paljon väestöä ja monet nykyiset kylät ovat kokonaan tuolloin rakennettuja. Seutu oli aiemmin tärkeää tervanpolttoaluetta. Myös kaskiviljelyä harjoitettiin pitempään kuin muualla Pirkanmaalla.

OMINAISPIIRTEET:

Maisema-alueen maasto on korkeussuhteiltaan varsin vaihtelevaa kankaremaata, ruhjelaaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata. Pellot sijoittuvat vesistön rannoille. Heittolanlahti muodostaa mosaiikkimaiseman vesistömaiseman monine lahtineen. Poltinjoki ja Vääräjoki mutkittelevat peltojen keskellä. Maisema-alueen itäpuolelta alkavat laajat Suomenselän metsäalueet. Aureenlopensalmen molemmin puolin Kyrösjärven pohjoispäässä levittäytyy edustava viljely- ja asutusmaisema. Riitialan kylä ja Heittolan kylä sijoittuvat aivan Kyrösjärven pohjukan viljeltyjen peltojen luoteispuolelle. Korkeuserojen ansiosta avautuu useita vaikuttavia näkymiä mm. Tevaniemen, Miettisen ja Kallionkielen alueilta vesistöjen suuntaan. Maastokuviot ovat pääosin suurpiirteisiä. Laajat ja avoimet viljelykset ovat yleisiä. Rantamaat ovat suurimmaksi osaksi viljeltyjä. Maisemankuvan monipuolisuutta täydentävät vanhojen talonpoikaistilojen komeat rakennukset ja monin paikoin edelleen laidunnettavat niityt ja haat.

Vähäjärvi muodostaa yhdessä Koirilammen ja koko Heittolahden alueen kanssa merkittävän lintujen muuttoaikaisen levähdyspaikan ja pesintäalueen. Vähäjärvi kuuluu lintujensuojeluohjelmaan.

Alueen pysyvä asutus periytyy rautakaudelta. Kivikautisiakin muinaisjäännöksiä on alueelta löydetty sekä Veneslinnan historiallinen puolustusvarustus/tarinapaikka. Maisema-alue on kulttuurihistoriallisesti vanhaa ja arvokasta aluetta, jonka asukkaista on merkintöjä jo ainakin 1430-luvulta. Talot rakennettiin tiheästi kyläkeskuksiin ja pellot levittäytyivät yhteismaina ryhmäkylien ympärille. Tärkeä asutukseen vaikuttanut tekijä on Kyrösjärvi, jonka rannoille rautakauden puolivälistä lähtien syntynyt asutus on säilynyt samoilla paikoilla näihin päiviin saakka. Asutus on keskittynyt kuiville hiekka- ja soramäkien harjanteille. Kyläasutus muodostuu lähinnä vanhoista talonpoikaisista maalaistaloista, jotka sijaitsevat rinteillä ja kumpareilla metsän ja viljelysten vaihettumisvyöhykkeellä. Paikoin tilat muodostavat tiiviitä rykelmiä.

Riitialankylä kuuluu Ikaalisten vanhimpiin ja siellä on yhä havaittavissa kuuden talon muodostama tiivis kyläkeskus. Kylään kuuluu vanha seurantalo ja kansakoulu. Teva on vanhaa suomea, tarkoittaen uroshirveä ja viittaa näin muinaiseen eränkäyntiin. Tevaniemen kylässä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa kansakoulun ympärillä. Tevaniemessä sijaitsevat nykyisin kylien palvelut, joihin kuuluu mm. kauppa-, koulu, pankki- ja hoitopalvelut. Miettisen kylä on yhä tiivis mutta pääosin rakennuskanta on uusiutunut. Heittolan kylän vanhin rakennus on 1840-luvulta oleva kestikievarirakennus Tätilä. Heittolan talot ja tontit ovat säilyneet lähes muuttumattomina 1500-luvulta lähtien. Tiivis, perinteinen asumismuoto on näkyvissä vielä Höytölässäkin. Kallionkielen kylä on tiiviinä ryhmänä keskellä laajaa peltoaluetta ja vanha kapea kylänraitti kulkee talousrakennusten lomitse. Kallionkielen nimi juontuu maastollisista kallionmuodostumista, jotka työntyvät esiin maasta kauniilla tavalla useasta kohtaa. Kylä on tiiviisti rakennettua ikivanhaa asutusaluetta, jossa nykyisin on karjanhoidon ja maanviljelyksen ohella vilkasta kesäasutusta varsinkin kylän polveilevalla ranta-alueella.

Maisema-alueen pohjoisosassa virtaava Poltinjoki on historiallinen myllypaikka. Poltinkosken rannalla on yhä kaksi vanhaa myllyä. Turkulainen E.P. Thome perusti Poltinkosken sahan 1840-luvulla. Myöhemmin se siirtyi Rosenlew-yhtiölle. Saha on palanut.

Kyrösjärven rannat ovat olleet vuosisatoja viljelyksessä. Järven pintaa on laskettu vuonna 1865 vajaa kaksi metriä. Rantapellot ovat vanhaa järvenpohjaa ja siten osittain tasaisia. Entiset rantapenkat ovat paikoin jyrkkiäkin. Maanviljely ja karjanhoito ovat edelleen elinvoimaisia, mikä näkyy viljely-, keto- ja laidunmaiden yleisyytenä. Metsätaloudella on myös suuri merkitys tällä osittain Suomenselän metsäisellä alueella olevalla maisema-alueella.

Vesistöyhteys Vääräjoen, Parkanonjärven ja Kaitainvetten kautta Pohjanmaalle oli merkittävä muinaiselle eräliikenteelle. Reittiä ovat käyttäneet mm. Jaakko Ilkan ja Klaus Flemingin joukot nuijasodan aikana. Vesistössä kulki laivojen lisäksi tukit. Tukinuitto määräsi kyläläisten elämänrytmiä joka kevät jäiden lähdöstä juhannukseen 1960-luvulle saakka. Kyrönkankaan talvitie kulki samoja väyliä pitkin Höytölästä Heittolan kautta Veneslinnaan ja sieltä Linnankankaalle. Kestikievaritoiminta oli aktiivista vielä 1900-luvun alkupuolella.

RAJAUS:

Maisema-alueen rajaus pitää sisällään Heittolanlahden ja Aureenlopen rantakylät viljelysalueineen. Rajausta laajennetaan käsittämään maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön, Poltinjoen kulttuurimaiseman. Maisema-alue rajautuu selkeästi ympäröiviin metsäalueisiin.

KUVAT:

Laiduntava karja pitää rannat avoimena.

Vesistö ja avoimet rantapellot muodostavat pitkiä näkymiä.

Maisemakuva on voimakkaasti kumpuilevaa.

Avoimet vesistömaisemat ovat keskeisessä asemassa maisema-alueella.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.] Riitialan kylä ja kulttuurimaisema. Riitialan kylä kuuluu Ikaalisten vanhimpiin ja sillä on yhä selvästi havaittava kuuden talon muodostama tiivis kyläkeskus. Taloista ovat Alavakeri ja Läykki säilyttäneet vanhan asunsa. Alavakerin pitkä päärakennus on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina perinteiseen tyyliin. Läykin punamullattu päärakennus on vuodelta 1890. Kyläkeskuksessa on lisäksi säilynyt lukuisa joukko vanhoja aittoja. Kyläkeskuksen pohjoispuolella on perinteistä rakennuskantaa mm. Talosen ja Salomäen tiloilla. Lisäksi on mainittava vanha seuratalo ja kansakoulu 1890-luvulta.

Poltinjoen kulttuurimaisema. Vanhalta maantieltä avautuu vaihteleva näköala mutkittelevan Poltinjoen rannoille. Poltinjoki on historiallinen myllypaikka. Poltinkoskessa on yhä kaksi myllyä ja Kukkurassa yksi. Poltinkosken sahan perusti 1840-luvulla turkulainen E.P. Thomé ja myöhemmin se siirtyi Rosenlew-yhtiölle. Saha on nyttemmin palanut. Poltinkosken kohdalla on säilynyt useita vanhoja rakennuksia mm. Myllymäen tilalla. Itään päin mentäessä on tien varressa Sippolan, Uusi-Käkelän ja Niskalan talojen rakennusryhmä sekä edelleen Leppäsjärven eteläpuolella koivukujan päässä entinen kansakoulu. Itärannan rakennusryhmistä mainittakoon Järvenpään tila, jossa päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Myös pakari on rakennettu perinteiseen tyyliin ja pihapiirissä on kaksi vanhaa aittaa.

Aureenlopen kulttuurimaisema. Kyrösjärven pohjoispäässä sijaitsevan Aureenlopen salmen molemmin puolin levittäytyy edustava viljelys- ja asutusmaisema. Alueen pysyvä asutus periytyy osin rautakaudelta. Salmen itärannalla on kolme kyläkeskusta: Tevaniemi, Miettinen ja Kallionkieli. Länsirannalla sijatisevat Häytölän ja Kiialan kylät. Tevaniemen kylässä on säilynyt runsaasti vanhaa rakennuskantaa kansakoulun ympärillä mm. Mustan, Puontin ja Kauramäen tiloilla. Miettisen kylä on hyvä tiiviisti rakennettu, mutta rakennuskanta on valtaosaltaan uusiutunut. Kalliokielen rakennukset ovat laajan peltoaukean keskellä erittäin tiiviinä ryhmämnä ja ahdas kyläraitti kulkee talousrakennusten lomitse. Hiitelän tilalla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa.