Riitialan kylä ja kulttuurimaisema. Riitialan kylä kuuluu Ikaalisten vanhimpiin ja sillä on yhä selvästi havaittava kuuden talon muodostama tiivis kyläkeskus. Taloista ovat Alavakeri ja Läykki säilyttäneet vanhan asunsa. Alavakerin pitkä päärakennus on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina perinteiseen tyyliin. Läykin punamullattu päärakennus on vuodelta 1890. Kyläkeskuksessa on lisäksi säilynyt lukuisa joukko vanhoja aittoja. Kyläkeskuksen pohjoispuolella on perinteistä rakennuskantaa mm. Talosen ja Salomäen tiloilla. Lisäksi on mainittava vanha seuratalo ja kansakoulu 1890-luvulta.

Poltinjoen kulttuurimaisema. Vanhalta maantieltä avautuu vaihteleva näköala mutkittelevan Poltinjoen rannoille. Poltinjoki on historiallinen myllypaikka. Poltinkoskessa on yhä kaksi myllyä ja Kukkurassa yksi. Poltinkosken sahan perusti 1840-luvulla turkulainen E.P. Thomé ja myöhemmin se siirtyi Rosenlew-yhtiölle. Saha on nyttemmin palanut. Poltinkosken kohdalla on säilynyt useita vanhoja rakennuksia mm. Myllymäen tilalla. Itään päin mentäessä on tien varressa Sippolan, Uusi-Käkelän ja Niskalan talojen rakennusryhmä sekä edelleen Leppäsjärven eteläpuolella koivukujan päässä entinen kansakoulu. Itärannan rakennusryhmistä mainittakoon Järvenpään tila, jossa päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Myös pakari on rakennettu perinteiseen tyyliin ja pihapiirissä on kaksi vanhaa aittaa.

Aureenlopen kulttuurimaisema. Kyrösjärven pohjoispäässä sijaitsevan Aureenlopen salmen molemmin puolin levittäytyy edustava viljelys- ja asutusmaisema. Alueen pysyvä asutus periytyy osin rautakaudelta. Salmen itärannalla on kolme kyläkeskusta: Tevaniemi, Miettinen ja Kallionkieli. Länsirannalla sijatisevat Häytölän ja Kiialan kylät. Tevaniemen kylässä on säilynyt runsaasti vanhaa rakennuskantaa kansakoulun ympärillä mm. Mustan, Puontin ja Kauramäen tiloilla. Miettisen kylä on hyvä tiiviisti rakennettu, mutta rakennuskanta on valtaosaltaan uusiutunut. Kalliokielen rakennukset ovat laajan peltoaukean keskellä erittäin tiiviinä ryhmämnä ja ahdas kyläraitti kulkee talousrakennusten lomitse. Hiitelän tilalla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]