rakennusperinteinen

sivistyshistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennusperinteinen arvo

Asuinrakennus ja piha ovat säilyttäneet hyvin 1900-luvun alkupuolelle tyypilliset piirteet. Asuinrakennukseksi 1920-30-luvun taitteessa rakennetussa talossa näkyy piirteitä 1920-30-luvun ja 1950-luvun rakentamisen tavoista ja runsaasti ajalle tyypillisiä rakennusmateriaaleja.

Sosiaalihistoriallinen arvo

Vuosina 1938-2013 Lamminpään kirjastona toimineeseen rakennukseen liittyy sosiaalihistoriallisia arvoja, vaikka ne eivät varsinaisesti rakennuksessa fyysisesti näy. Kirjastolla on ollut tärkeä osa alueen asukkaiden elämässä, se on toiminut ihmisten vapaa-ajan viettopaikkana ja koululaisten säännöllisenä käyntipaikkana.

Sivistyshistoriallinen arvo

Kirjastolaitos on koulujen ohella tärkeä osa suomalaista kansansivistystoimintaa.

Maisemalliset arvot

Tontti ja asuinrakennus sijaitsevat keskeisellä paikalla Lamminpään kaupunginosan läpi kulkevan vilkaasti liikennöidyn Ylöjärventien varressa. Asuinrakennus on osa maantien varteen 1920-luvulla "raittikylämäisesti" syntynyttä alueen varhaisinta asutusta.

Kiinteistö sijaitsee Hiihtäjäntien ja Ylöjärventien kulmauksessa, Ylöjärventieltä loivasti länteen nousevassa rinteessä. Suorakaiteenmuotoisella 970 m2 tontilla on viimeistään 1920-30-lukujen taitteessa rakennettu ja 1950-luvulla laajennettu puurunkoinen asuinrakennus, jossa vuosina 1938-2013 on toiminut Lamminpään kirjasto.

Tontti on lohkottu kiinteistörekisterin mukaan 1927. Samaan aikaan on lohkottu useita muitakin alueen tontteja, mikä viittaisi siihen, että maanomistaja olisi tuolloin teettänyt palstoitussuunnitelman, jonka mukaan alueen tontit on jaettu. Samaan tapaan on muodostunut useiden muidenkin nykyisin Tampereeseen kuuluvien asuinalueiden, kuten Pispalan ja Hyhkyn asutus. Tontilla on saattanut jo ennen lohkomista olla pieni asuinrakennus tai se on rakennettu pian lohkomisen jälkeen. Asuinrakennus on 1946 ortoilmakuvan mukaan mahdollisesti rakennettu kahdessa vaiheessa siten, että ensin on rakennettu eteläpääty ja hieman myöhemmin rakennusta on jatkettu pohjoiseen. Rakennus on alkujaan rakennettu asuinrakennukseksi ja siinä on ainakin 1930-luvulla ollut kaksi huoneen ja keittiön asuntoa, joilla molemmilla on ollut oma sisäänkäyntikuisti rakennuksen länsisivulla. Lisäksi tontin lounasikulmassa on ollut pieni suorakaiteen muotoinen piharakennus, jossa ovat sijainneet talon ulkohuoneet sekä todennäköisesti myös sauna. Piharakennus on purettu viimeistään 1980-luvulla.

Lamminpään kaupunginosakirjan mukaan Tampereen kaupunki osti tontin rakennuksineen kesäkuussa 1938 kauppias Juho Päiviseltä. Lamminpää oli tuolloin juuri liitetty Tampereen kaupunkiin ja aiemmin koulun tiloissa toiminut kirjasto tarvitsi uuden tilan. Kirjan mukaan talossa olisi toiminut leipomo, jonka suuri leivinuuni täytyi kirjastoksi muuttamisen yhteydessä purkaa. Tälle väitteelle ei inventoinnin puitteissa löytynyt todisteita. Rakennuslupakuvien perusteella talosta on purettu asuntojen normaalit lämmityksessä ja ruoanlaitossa käytetyt pönttöuunit ja puuhellat ja tilalle on asennettu koksilla ja puulla toimiva keskuslämmitys. Kirjastolle varattiin pääkerroksesta kaksi huonetta ja kolmanteen tuli kirjastonhoitajan asunto. Kirjaston kerrotaan aloittaneen toimintansa 19.10.1938. Kirjastonhoitajaksi palkattiin Maija-Liisa Fagerlund (myöh. Sarvela). Lamminpääläiset tunsivat hänet "lainaston Maijana". Kirjastorakennus remontoitiin ja laajennettiin 1950-luvulla. Maijan jälkeen 1981-2003 kirjastonhoitajana toimi runoilijanakin tunnettu Kari Aronpuro. Aronpuro ei asunut 1950-luvun remontissa kirjaston yläkertaan tehdyssä asunnossa, vaan asunto oli vuokrattuna. Lamminpään kirjasto lakkautettiin 1.9.2013.

Kohteen lähiympäristössä sijaitsee vaihtelevasti 1920-30-lukujen taitteen pientaloja ja 1990-2010-lukujen pientaloja. Itäpuolella kulkeva Ylöjärventie on vilkkaasti liikennöity, kun taas pohjoispuolinen Hiihtäjäntie rauhallinen asuinalueen sisäinen katu. Harjunrinne nousee loivasti Ylöjärventieltä kohti länttä.

Tontin koilliskulmasta on 1980-luvulla lohkaistu pieni kulma, jolla sijaitsee pesubetonipintainen sähkölaitoksen muuntoasema.

Nurmipintaisella tontilla kasvaa runsaasti puustoa: koivuja, mäntyjä, kuusia, lehtikuusia, vaahteroita ja pihlajia sekä erilaisia pensaita. Tontti on rajattu metalliverkkoaidalla ja virpiangarvo pensasaidanteella. Portinpylväät ovat betoniset ja portit vihreiksi maalatut metalliputkiportit. Pihan poluilla ja lipputangon ympärillä on luiskekiviä samoin rakennuksen eteläpuolelle tasatulla patiolla. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat 1930-50-luvun pientaloille tyypilliset, joskin kukkaistutuksia on hyvin vähän.

Pihapiirin ja rakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- Asuinrakennuksen, rinnepihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pientalon pihapiirin säilyminen.

- Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

- Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennus- tai muutosajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

- Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kaksi ulko-ovea).

- Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

- Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

- Tontille mahdollisesti rakennettavan piharakennuksen tulee noudattaa 1900-luvun alkupuolen piharakennusten mittakaavaa ja se tulee sovittaa pihapiiriin, asuinrakennuksen ja ympäröivien 1900-luvun alkupuolen rakennusten tyyliin ja mittakaavaan.

Tontilla on inventointihetkellä voimassa 18.10.1982 hyväksytty asemakaava, jossa tontti on merkitty Y-tontiksi.

PAIKALLISET SELVITYKSET JA INVENTOINNIT

- Heiskanen Jari; Selvitys Lamminpään sauna, pesula- ja neuvolarakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö 2011.

KARTAT JA ILMAKUVAT

- Asemakaavat 1945-2014. Tampereen kaupunki, intranet-paikkatietopalvelu http://wwwteto.tac.fi/ytoteto/kartta/map.php ja kaupunkimittauksen arkisto.

- Kantakartta ja virastokartta. Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus.

- Ortoilmakuvat 1946-2011. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/ ja Tampereen kaupunki, karttapalvelu https://kartat.tampere.fi/oskari

- Peruskartta ja taustakarttasarja. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

- Pitäjänkartta ja maakirjakartat. http://www.vanhakartta.fi/

- Senaatinkartta. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, KA.

- Vanhat peruskartat 1953, 1960, 1975, 1980 ja 1991. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

KIRJALLISUUS

- Aronpuro Kari; Pyydettyä : eli miten ihmeessä kokoelmani ovat syntyneet. Ntamo 2014.

- Lammi, Kaija; Meirän kylät : Lamminpään ja Tohlopin kaupunginosakirja. Lamminpään-Tohlopin omakotiyhdistys, Tampereen kaupunki, Tampere 1998.

INTERNETLÄHTEET

- Pispalan kirjastotalon lauteilla, Kari Aronpuro. Pispalan Tietotuvan internetsivut, Jussi Rovio, 2006. [Luettu 16.4.2015] http://www.pispala.fi/runolauteet/runotalvi/aronpuro.php

- Lamminpään kirjasto sulkee ovensa etuajassa. Tampereen kaupungin internetsivut, tiedote 18.06.2013, Aila Rajamäki. [Luettu 16.4.2015] http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajankohtaista/6HT7u6vm0.html

MUUT LÄHTEET

- Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

- Rakennustiedot. Tampereen kaupunki, intranet-paikkatietopalvelu http://wwwteto.tac.fi/ytoteto/kartta/map.php

- Rakennuslupakuvat. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.