1. Nokian kartano, peräisin keskiajalta, kivisen kappelin perustukset, puutarha, edustusrakennus 1963, talousrakennuksia

2. Viikin kartano, peräisin keskiajalta, säteritila ainakin 1450 lähtien, päärakennus 1782 (1880-luku)

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Nokian kartanoalue. Perimätiedon mukaan Nokia olisi pakanuudenaikainen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen asuinkartano. 1400-luvulla se lienee kuulunut Turun piispalle. Ensimmäinen kirjallinen tieto kartanosta on vuodelta 1505, jolloin sen osti Ylä-Satakunnan tuomari Jeppe Volmarinpoika. Kartano on myös kuulunut 1573 aateloidulle Nokian suvulle. Kartanon puutarhassa on keskiaikaisen harmaakivikappelin perustus, joka on ajoitettu 1400- ja 1500-lukujen vaihteeseen. Mahdollisesti paikalla on ollut puinen kappeli jo aiemmin. Kappelinpaikan vieressä on ns. Nokian kivi, jonka iästä ja alkuperästä on esitetty eri tulkintoja. Nokian kartanon viimeisin, vuonna 1878 rakennettu päärakennus purettiin vuonna 1960 ja nykyinen kurssikeskus rakennettiin 1962. Sitä ympäröivä puisto on istutettu 1800-luvun alussa. Kartanon pihaan johtaa pitkä sembramäntykuja.

Viikin kartano ja kulttuurimaisema. Vanha muistitieto ja 1700-luvun kirjallisuus kertoo Viikin mailla sijaitsevan Junkkarin- eli Junturimättään olleen pakanuudenaikainen uhripaikka. Kartanon mailta on löydetty lisäksi rautakautinen kalmisto. Viikki oli jo keskiajalla säteritila, ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1450. Aikojen kuluessa se on kuulunut Westgöthe-, Stenbock-, Krusin-, Brakel- ja Procopé-suvuille. Kartanon asuinpihaan johtaa komea koivukuja, joka ensi kerran istutettiin jo 1700-luvulla. Kapteeni Otto Brakel rakennutti vuonna 1782 nykyisen mansardikattoisen päärakennuksen. Vuonna 1870 päärakennusta lisättiin pihasiivellä, joka purettiin vuonna 197. Asuntopihan molemmilla sivuilla sijaitsee symmetrisesti kaksi siipirakennusta vuosilta 1927-1928. Puutarhassa on Tampereelta vuonna 1939 siirretty Lundahlin huvimaja, jota on sanottu Engelin piirtämäksi. Kartanoa ympäröi viljelysmaisema, joka liittää sen maisemallisesti Maatialaan ja Nokianvirtaan.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]