rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Väkinen on Jassalan vanha kantatalo. Vanha pihapiiri on säilynyt 1900-luvun alun asussa. Kokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus, navetta, aitta/varastorakennus, talousrakennus.

Väkisen pihapiirissä ovat 1900-luvun vaihteesta olevat asuinrakennus, riviaitta, navetta ja talousrakennus. Pihan ulkopuolella ovat samanikäiset sauna ja riihi. Pihan laidalla on betonirakenteinen maakellari.

Asuinrakennus on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu valkoiseksi maalatulla rappauksella. Seinän yläosa(n. 50 cm) ja päätykolmiot ovat peiterimavuoratut. Kuisti on vuorattu vaaka- ja pysty suuntaisella helmiponttipaneelilla. Ulko-ovena on pariovi, joka on vaakapaneelia. Oven yläpuolella on ruutuikkuna. Kuistin sisällä on molemmilla sivuilla kiinteät kaapit ja laatikot. Satulakatto on profiilipeltiä. Sisätiloissa ovat säilyneet kaakeliuunit, lautalattiat, sisäovet ja helmipontti -paneeliset sisäkatot. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, pokat vihreäksi maalatut. Rakennus on osittain huonokuntoinen, lahovaurioita ym.

Jassalantien varressa oleva aitta/varastorakennus on hirsi/lautarakenteinen. Satulakatto profiilipeltiä. Rakennusta on korjattu.

Navetassa on lyhytnurkkainen hirsirunko, kivijalka, ruutuikkunat. Satulakatto betonitiiltä.

Talousrakennus on hirsirunkoinen.

Jassalantien varrella oleva riihi/luuva/latorakennus on hirsi/lautarakenteinen. Pitkänurkkaisessa, punamullatussa riihiosassa ovat nurkkakivet. Kiuas oven vasemmalla puolella, hirsiarina. Satulakatto profiilipeltiä.

Saunarakennuksessa on betonisokkeli, vuoraamaton, lyhytnurkkainen hirsirunko.

Väkinen on kylän kantataloja, nykyinen paikka on ilmeisesti 1800-luvulta, koska vielä 1700-luvun lopulla kylän talot, Väkinen ja Knuuttila ovat nykyisen Arolan paikalla.

Tilan omisti 1860-luvulla majuri J.A. Forss. Vuosina 1865-66 tilalle perustettiin puutarha. 1920-luvulla omistaja oli Aukusti ja Hilma Hovi eli Väkinen.

Tilaan on kuulunut kaksi torppaa. Lehminiitty perustettiin vuonna 1863 ja yhdistettiin takaisin taloon vuonna 1915. Kuusisto perustettiin vuonna 1875. Se itsenäistyi vuonna 1919.

Tilan rakennukset eivät ole nykyisin käytössä.

Tilakeskus on matalalla, metsäisellä harjanteella Jassalantien varrella. Harjanne on kaakko-luode suuntainen ja sitä ympäröi samansuuntaiset, kapeat peltoalueet. Pihapiiri on avoin, joskin nokkosten, vadelman ja ym. peittämä. Pihan ympärillä on lehtipuuvaltaista sekametsää mm. runsaasti haapoja.

Pihapiirin vanhat rakennukset, erityisesti asuinrakennus tulisi säilyttää ja koska rakennus on tyhjillään, käyttötarkoituksen löytämsiellä ja kunnostustoimilla alkaa olla kiire. Rakennusten korjaus- ja muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Samoin asuinrakennuksen säilynyt kiinteä sisustus tulisi pyrkiä säilyttämään. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa alueen rakennettuun ympäristöön. Näkyvyyden kannalta puuston karsimista olisi hyvä harkita.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939. Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.