Jassalan kylässä oli papinveroluetteloiden mukaan 1560-luvulla kaksi taloa. Seuraavan vuosisadan maakirjakartassa (1640-l) talot täsmentyvät nykyisen Arvolan paikkeille. 1700-luvulla taloja edelleen kaksi, Väkinen ja Knuuttila. 1800-luvulla vanha kylätontti autioituu ja talot siirretään nykyisille paikoille. Knuuttila sijoittuu Heinoontien varteen ja Väkinen jää vähän kauemmaksi tiestä. Vanhalla kylätontilla oleva Arvola on 1900-luvulta.

Kantatalojen lisäksi muu asutus on harvaa. 1900-luvun vaihteessa kylän peltojen laidoilla oli neljä mäkitupaa/ asuintonttia. Heinoontien varressa oli Nieminen -niminen asuinrakennus. Tien luoteispuolella, junaradan ympäristössä oli Kuusiston veljeksien, Augustuksen, Fransin ja Villen asuinrakennukset. Amerikasta palanneet veljekset rakensivat mökkinsä 1900-luvun alkupuolella. Peltojen luoteispuolelta alkavien metsäisten takamaiden hyödyntäminen alkoi isonjaon jälkeen 1800-luvulla, jolloin alueelle perustettiin viisi torppaa; Väkisen Lehminiitty 1865 ja Kuusisto 1875, Knuuttilan Myllymäki 1829, Tanhuanpää 1851 ja Kivimäki 1890. Vanhan valtaväylän (nyk Heinoontie) lisäksi maisemaan ovat tulleet rautatie (1895) ja uusi valtatie (Häijääntie), jotka sijoittuvat kylän peltojen luoteisosiin.

Jassalan kylä maat alkavat Rautavedestä ulottuen kapeana kaakko - luode suuntaisena kaistaleena kohti Mouhijärven kunnan rajaa. Vanha peltomaisema sijoittuu Rautaveden rantaa, joskin kylän maisemaa hallitsee kaakko-luode suuntainen metsäharjanne, jolla sijaitsevat kylän kantatalot, Väkinen ja Knuuttila. Peltoalueen luoteispuolelta alkaa laaja metsäinen takamaa. Kylän asutus, rannan huviloita lukuunottamatta, ei muodosta yhtenäistä kylää. Asutus on varsin harvaa. Vanhinta asutusta ja rakennuskantaa edustavat asumattomat kantatalot Väkinen ja Knuuttila. Lisäksi ovat Nieminen, Helin, Koivumäki ja Kuusisto. Näiden lisäksi on vähän uudempaa rakennuskantaa. Alueen poikki kulkee Heinoontie, joka on vanha postitie, 1890-luvulla rakennettu rautatie ja 1970-luvulla rakennettu Häijääntie.

Kiinteistöistä on inventoitu Väkinen, Knuuttila ja Koivumäki

Maakirjakartat 1640-l, isojakokartta , Kuninkaan kartasto 1776-1805, pitäjänkartta 1920- ja 1950-luku.

Kartta-aineisto: Kansallisarkisto ja Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.